Fingerpori / Emma-teatteri 31.5.2017

Pentti Jarlan erinomainen sarjakuva Fingerpori on hauskuuttanut ihmisiä jo vuosikausia. Minua myös, paljon. Näyttämölle se on taipunut useasti ennenkin, mutta minulle Naantalin Emma-teatterin versio oli ihan ensimmäinen näkemiskerta. Vähän toki arvelutti miten strippisarjakuva taipuu näyttämöön, mutta ihan kohtuullisesti se sujui. Monia stripeistä tuttuja sanaleikkejä (mm. Jorma pullottaa alushousuissa, Juhannus-simaa, Suvisaa-riston munaa, tulit juuri Mieleen jne) oli ujutettu mukaan, mutta ne olivat hieman ehkä päälleliimattuja.

Tervetuloa Fingerporiin, tadaa!

Jarla on ollut mukana käsikirjoittamassa tätä yhdessä Petja Lähteen kanssa ja ohjauksesta vastasi konkari Pentti Kotkaniemi. Sarjakuvastrippimäisen simppeli lavastus oli nokkela. Kiitos taas Jani Uljas tästä! Pyörivää lavaelementtiä keskellä käytettiin hyvin, ja ovia ja ikkunaluukkuja availtiin tarvittaessa. Sarjakuvastripeistä muistuttivat valuvat mustetahrat "ruutujen" nurkissa. Ja sitten oli kaiken yläpuolella oleva videoskriini.

Henkilöhahmoja on kymmeniä ja kymmeniä, ja puvustuksen/peruukkien vaihdossa on välillä aikamoinen hoppu. Alisha Davidowin puvuissa ja Petriina Suomelan naamioinneissa näkyy myös se sarjakuvamaisuus. "Piirretyt" osiot vaatteissa, esim. taskut ja napit. Karikatyyrimäiset hahmot heräävät oikeasti eloon myös teatterissa!

Tarina ei ehkä oikein jaksa kantaa koko reilua parin tunnin esitystä. Mutta sen avulla pääsemme kätevästi tutustumaan Fingerporin erikoisiin asukkaisiin ja heidän keskinäisiin suhteisiinsa. Fingerporia ollaan liittämässä Turkuun (hui kauhistus!) ja kaupunginjohtaja Homelius pestaa (varsin edullisesti tottakai) insinööri Heimo Vesan tekemään dokumenttia, minkä avulla todistettaisiin kunnan elinvoimaisuudesta ja ihanuudesta päättäjille. Heimo ryhtyy tuumasta toimeen ja koittaa saada erilaisia näkökulmia tarinaansa. Vaihtelevalla menestyksellä.

Näytelmän hauskuus syntyy kyllä ennenkaikkea hersyvästä hahmokavalkadista, jotka ramppaavat lavalla kuka enemmän aikaa ja kuka vähemmän. Kaikki suosikit ovat mukana, tottakai. Eikä tähän kaikkeen tarvita kuin neljä näyttelijää (ja muutama avustava roolitus). Pertti Sveholm on kuin luotu pyyleväksi Heimo Vesaksi, joka kulkee ruskeassa kalsaripuvussaan halki elämänsä, koittaen selvitä niin vaimostaan kuin anopistaankin. Linda Wiklund on huikea Krapula-Päivinä (mikä esikuva lääkäreille!) ja lukuisissa muissa rooleissa, myös Heimon vaimona (miten mulle tulee tästä Irmasta keltaisine tötterökiharineen mieleen Simpsonsien Marge?). Miska Kaukonen on ehkä Suomen laihin näyttelijä, mutta myös yksi taitavimpia, ainakin mitä tulee hauskempiin rooleihin. Tämän Homelius kamppailee jatkuvasti lehdistön väärinymmärrettyjä otsikointeja vastaan. Ja tokaisee myös vaimonsa koiralle "agilityile keskenäsi", viskaten piskin samalla nurkkaan. Mutta Kaukonen on myös oivallinen punaisissa pöksyissään keekoilevana Saatanana, ihastuttava jokapaikanhöylä Allan Kurma, kärsivä Jeesus (joka harrastaa vesijuoksua ja ihmetekoja) jne.

Mutta miten musta tuntuu että nämä kaikki muut jäivät nyt ihan kokonaan Tom Petäjän jalkoihin? Mies saa kunnian esittää niitä mun suosikkityyppejä Fingerporista, mutta tekee sen NIIN hienosti! Fingerporin itsensäpaljastaja ja oma kotiperverssi Asko Arimo Vilenius on huikean hieno rooli! Ja Gootti-Kustaa on ihana (ja kutsuu Saatanaa isäkseen, oih), Pahani Julmu ja aivan käsittämätön ilmestys Urho Puuma (ex-jalkapalloilija ja nykyään aikuisviihdetaiteilija!) pinkeissä stringeissä ja stetsonissa, vaaleat kiharat hulmuten! Mutta miehen Rivo-Riitta, tuo kaikesta kaksimielisyyksiä keksivä baarinpitäjä, on jotain aivan hykerryttävän mestarillista! Ja lopuksi kyllä Rivo-Riittakin näyttää yleisölle KAIKEN! Mikä monitaituri Petäjä onkaan.

Neljän päänäyttelijän lisäksi lavalla nähtiin Maria Peltoniemi (kehätyttö, jonka funktio esityksessä jäi ihan arvoitukseksi minulle), ja Riku Suvitie ja Arttu Aarnio (jonka sinnikäs Mikko Alatalo-imitaatio jäi mieleen). Lisäksi videolla nähtiin mm. Putin ja Niinistö paljussa lillumassa :-) Olisi kiva tietää mitä presidenttipari sanoisi tästä...

Fingerpori on sanaleikkejä, pikkutuhmailua, hupailua ja myös ajankohtaisia kommentteja Turun seudun asioihin. Ihan kaikki jutut (esim. Förin Äijä) eivät avautuneet näin ulkopaikkakuntalaiselle. Mutta paikalliset tuntuivat viihtyvän, varsinkin katsomossa istuneet piikkiöläiset. Sarjakuvamaista menoa, hyvässä ja pahassa. Ei elämää suurempaa teatteria, mutta varsin viihdyttävää. Ainakin jos on hieman vinksahtaneen Fingerpori-maailman ystävä. Tosin poislähtiessä kuulin monenkin kommentoivan, että tykkäsivät vaikkei sarjakuva ollutkaan lainkaan tuttu (miten se on mahdollista!!).

  

Kyllä auringossa vielä tarkeni, mutta kyllä villahuovat ja muut tulivat tarpeen!

Jos jostain pitäisi marista (koleasta kelistä ei oikein voi) niin hieman hirvittää myyntituotteiden hinnat. Onneksi en väliaikatarjoiluja tai alkumaljoja esityksissä paljoa harrasta, koska 3 euron kahvi tai 3,80 maksava pulla kirpaisisi kyllä kukkaroa.

Kyllä tämä viihdyttää, näin kesäteatteriesityksenä. Ihan kaikki vitsit eivät toki naurattaneet, mutta voitonpuolella ollaan kumminkin. Keli oli aurinkoinen, mutta helkkarin kylmä, ja kai kaksien peräkkäisten synttärien viettäminen näissä merkeissä (ensin parsaa Ravintola Trappissa ja sitten sillan yli saareen katsomaan hömppäkomediaa) on jo perinteen alku.

Esityksiä on 19.8. asti, eli varmana ehdit vielä mukaan.


Esityskuvien copyright Ragip Önsoy (ylempi) ja Marita Koivisto (alempi). Muut kuvat omia.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.