torstai 20. lokakuuta 2016

Jeminan monta elämää / Helsingin kaupunginteatteri 20.10.2016

Ihanaa, ihanaa, ihanaa, Jemina palasi lavoille. Ihan vain muutaman esityksen verran, mutta sekin on parempi kuin ei mitään. Keväällä 2017 Jemina tekee comebackin sitten ihan uuden show'n kanssa, mutta nyt saimme ihailla vielä Jeminan monta elämää -esitystä kerran. Viimeisen kerran ilmeisesti. Höh. No, onneksi Jemina itse ei näytä vanhenemisen merkkejä, ja toivon mukaan saamme nähdä hänet lavalla vielä monissa eri esityksissä!


Kyllä mä monta yksityiskohtaa olin ehtinyt Jemina-show'sta unohtaa edellisestä kerrasta, vaikkei siitä ole kuin vajaat 2 vuotta. Esimerkiksi kuka oli se Maire joka joi minttusuklaat. Ei hätää, sillä kertaus on opintojen äiti. Ja sitäpaitsi, viis yksityiskohdista, ei tänne niitä ole tultu katsomaan.

Jeminalla on niin monta naisroolia että melkein menee pää pyörälle. Tai ehkei sittenkään, koska jokainen naishahmo on niin erilainen ja uniikki. Jemina vaihtaa lennossa viattomasta pikkutytöstä sensuelliin viettelijättäreen. Mutta onko todellakin näin että "kauneudenhoito on kansalaisvelvollisuus"? Koska sittenhän mä en täytä sellaisia mittoja lainkaan...


Jeminan monta elämää on esitys missä Jyrki Karttunen pistää itsensä likoon enemmän kuin täysillä. Miten joku voi olla noin luova, lahjakas ja muuntautumiskykyinen? Jemina taitaa monet tanssikuviot, monet tyylilajit, monet tunnetilat. Ja miten hyvin Jemina kantaa myös vaatteensa! Jeminan tanssimuuveja säestää suvereenisti "Puppe" eli multi-instrumentalisti Tuomas Fränti.


Mä kyllä jaksoin fiilistellä tätä taas täysillä ja seuralainen myös. Yleisö on muutenkin mukana hommassa, ja bongaan katsomosta paljon myös näyttelijöitä. Kannattaa myös ehdottomasti lukea bloggarikollegani Linnean mainio kirje Jeminalle. Satuttiin ihan vahingossa samaan esitykseen.

Stoan katsomokin on hyvin muuntautumiskykyinen, sillä intiimi baaritila tänne on saatu rakennettua, epäilyksistäni huolimatta.

Kyllä, Jemina tarjoaa intiimin show'n, ajattelemisen aihetta, kuplivaa naurua ja iloa, haikeutta ja hekumaa. Pistäkäähän kalenteriin jo 22.3.2017, sillä silloin Jemina palaa lavoille, ja tällä kertaa hänellä on mukanaan ystäviäkin!


Kiitos Jyrki, kiitos Helsinki Dance Company, kiitos HKT!
Ja ennenkaikkea: KIITOS JEMINA!



Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Kuvat otin ihan itse!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti