The Judas Kiss / Duke of York's Theatre 12.3.2013

tuleeeeeeeeeeee

Tahtoo mennä Chichesteriin!

Mutta saas nähdä, nyt on niin monta matkaa jo Britteihin suunnitelmissa tälle vuodelle, että ehken pääse/kykene/pysty enää lähtemään syys-lokakuussa Chichesterin festareille katsomaan Julian Mitchellin näytelmää Another Country. Mulla on se leffa DVD:llä (Rupert Everett pääroolissa) ja olisi NIIN kiva nähdä livenäkin. Näyttelijöistä tms ei ole mitään tietoa vielä.

Mutta pitää elää toivossa että tämä siirtyisi Lontooseen sitten myöhemmin; jotkut noista Chichesterin produktioista siirtyy.

The Judas Kissin ensi-ilta West Endissä

David Haren hieno näytelmä The Judas Kiss, minkä näin lokakuussa Hampstead Theatressa, sai nyt 9.1. ensi-iltansa (tosin press night on vasta 17.1. eli torstaina) Lontoon West Endillä, Duke of York Theatressa.  Ja sen myötä uudet kotisivutkin. Samalla myös lippujen hinnat vähintäänkin kaksinkertaistui...

Kuvan perusteella puvustuskin on uudelleen tehty. Saas nähdä onko muita oleellisia uudistuksia. Olen menossa maaliskuussa katsomaan tätä uudelleen :-)

London Evening Standard Theatre Awards 2012 ehdokkaat

Tässä vaiheessa on julkaistu ehdokkaat, joista sitten osa karsitaan pois ja osa jää varsinaisiksi ehdokkaiksi... The London Evening Standard Theatre Awards -kilpailuun.

Ehdolla sellaisiakin produktioita mitä olen nähnyt...

Best Play (11 ehdokasta)
*The Curious Incident of the Dog in the Night-Time by Simon Stephens (National’s Cottesloe)
*South Downs by David Hare (Chichester Minerva and the Harold Pinter)


Best Director (16 ehdokasta)

*Tom Cairns for Scenes from an Execution (National’s Lyttelton) (tämän näen marraskuussa)
*Marianne Elliott for The Curious Incident of the Dog in the Night-time (National’s Cottesloe)
*Josie Rourke for The Recruiting Officer (Donmar Warehouse)


Best Actor (16 ehdokasta)

*Rupert Everett, The Judas Kiss (Hampstead)
*Laurence Fox, Our Boys (Duchess)
*Rory Kinnear, The Last of the Haussmans (National’s Lyttelton)
*Luke Treadaway, The Curious Incident of the Dog in the Night-time (National Cottesloe)


Natasha Richardson Award for Best Actress (16 ehdokasta)

*Helen McCrory, The Last of the Haussmans (National’s Lyttelton)


Best Design (13 ehdokasta)
*Bunny Christie, The Curious Incident of the Dog in the Night-time (National’s Cottesloe)
*The Last of the Haussmans (National’s Lyttelton)
*Lucy Osborne, The Recruiting Officer (Donmar Warehouse)


Charles Wintour Award for Most Promising Playwright (11 ehdokasta)
*Stephen Beresford, The Last of the Haussmans (National’s Lyttelton)


Milton Shulman Award for Outstanding Newcomer 
*Jonathan Bailey, South Downs (Chichester Minerva and the Harold Pinter)


Noista mun mielestä ehdottomasti vaikein olisi valita parasta miesnäyttelijää. Mulla tuskaa tuottaisi valinta Luke Treadawayn ja Rupert Everettin välillä...

Rupert Everett haastattelu

Aivan huikean loistavan Oscar Wilde-tulkinnan esittää kyllä herra Everett. Tässä pieni juttu herrasta... The Judas Kiss näytelmästä juttua eri postauksessa.

Today, Rupert’s Brazilian boyfriend Enrico, who’s a good two decades younger than Rupert, is a regular visitor at her farmhouse. ‘I think on paper she accepts us but I don’t think she’d like us holding hands or anything like that,’ he says.

‘She’s supportive, but do any of that generation really, inside themselves, think two men should be together? I don’t know. I think if my mum found us kissing she’d projectile vomit.’

Tämän parempaa kuvaa ei Rupertista saatu 12.10.

Which might be why Rupert is so, well, un-Rupert-ish today. This is, after all, the flamboyant, quixotic Rupert who became a star at 24, famous for his on-screen love affair with Colin Firth (who remains a close friend) in Another Country and his off-screen tantrums.

That’s right, the same Rupert who revealed with astonishing honesty how he mixed with film stars, models, junkies, hobos and rent boys in his brilliant autobiography Red Carpets And Other Banana Skins, but fell out with Madonna after calling her an ‘old, whiny barmaid’.

The Judas Kiss / Hampstead Theatre 12.10.2012

Hampstead Theatre sijaitsi suht uudessa teatterirakennuksessa (10 v) eli hyvin moderni oli. Pienehkö. Paikat oli tosi hyvät, olikohan se nyt neljännellä rivillä keskellä tai jotain. Valokuvaus oli ehdottomasti kielletty - ja ymmärrän nyt hyvin miksi :-)

David Haren näytelmä The Judas Kiss kertoi kahdesta päivästä Oscar Wilden elämässä. Ensimmäisessä näytöksessä se päivä jolloin hän päätti jäädä Englantiin ja joutui pidätetyksi. Toinen näytös sitten kuvasi yhtä päivää Napolissa, missä asuivat Bosien kanssa joitain kuukausia sen jälkeen kun Wilde pääsi vankilasta.

Mä pidin kovasti Haren näytelmästä The South Downs jonka näin kesäkuussa. Ja tämä ei ollut yhtään huonompi, päinvastoin. Australialainen Neil Armfield ohjaa kaikkia seitsemää näyttelijää taidokkaasti. Lavastus on aika pelkistetty; ensin hotellihuone, ja sitten nuhruinen ja köyhä napolilaishuone.

Näyttelijät on kaikki erinomaisia. Mutta tietysti show'n päätähti on ihana Rupert Everett, joka tekeekin todella upean roolisuorituksen Wildenä. Jostain luin että käyttää "läskipukua", koska olisi muuten ollut liian solakka Wildeksi. Everett on pitkä mies (193 cm), joten senkin puolesta sopii hyvin Wildeksi. Joka oli suht saman pituinen. Oli se loistava, ei ihme että on kehuttu...

Toinen joka teki huikean tulkinnan itsekeskeisestä ja suoraan sanottuna aika hirveästä persoonasta eli Wilden rakastaja Bosiesta oli Freddie Fox. Siitä asti kun näin tämän kerubikasvoisen nuoren näyttelijän viimeisimmässä Kolme Muskettisoturia leffassa, niin olin myyty. Huh. Fox oli varsinainen keikari, joka esitti Bosieta ääreishyvin. Ja koska se on vähän sellainen hippiäismallinen, niin sopi oikein hyvin Everettin pariksi.

Wilden ensimmäistä rakastajaa Robbie Rossia esittää myös varsin mallikkaasti Cal MacAninch. Lisäksi nähdään kolme hotellityöntekijää sekä toisessa näytöksessä Bosien italialainen rakastaja Galileo (Tom Colley). Kukaan ei ollut kyllä huono ja erityisesti pitää nostaa hattua Tom Colleylle, koska Galileo oli käytännössä koko toisen näytöksen ilkosillaan.

Ja sen lisäksi että pelkästään italiaa puhuva rakastaja on alasti, niin on sitä aatamin puvussa myös Freddie Foxkin. Kun toinen näytös alkoi ja sänky valaistiin, ja sieltä mönki alaston valeitaliaano sekä alaston Fox. Luulin että siinä vaiheessa lähtee joko järki tai taju. Onneksi melko pian tämä (Fox siis, ei mun järki eikä taju) kääriytyi lakanaan, mutta sekin oli mun mielenterveydelle pikkasen liikaa... Siis herttileijaa sentään. Oli sillä ihana takamus(kin) :-)

No mutta täydellisestä vartalosta huolimatta Fox oli roolissaan erinomainen. Ihan oikeasti.

 

Rikoin kuvauskieltoa loppukumarrusten aikana.

Kaikki esitykset on jo kauan olleet loppuunmyytyjä ja itse asiassa tänään maanantaina näytelmä lähtikin maakuntakierrokselle Hampstead Theatren jälkeen. Ja sen jälkeen se siirtyy Duke of York's Theatreen WestEndille. Koitan mennä katsomaan uudelleen, sen verran hieno oli. Kaivelen tähän vielä kritiikkejä myöhemmin mukaan.

 Freddie vaatteet päällä ja ihana tukka peitettynä :-(

Näytelmän jälkeen jäätiin hengaamaan siihen aulaan, koska paikassa ei ole mitään stage dooria erikseen. Tosi pian herrat saapuivatkin ulos. Mutta sitten kamera temppuili ja kuvaaja sössi ja multa meni hermo. Sain sentään pääosamiehiltä nimmarit käsiohjelmaan ja kummastakin huonot kuvatkin. Kumpikin oli kireän oloisia ja kiireisiä. Ja tämän jälkeen olin minäkin.

 Ainoa kuva Rupertista...

The Judas Kiss kuvasatoa

Mä NIIN odotan että pääsen ensi kuussa katsomaan tämän Lontooseen! Kritiikit on olleet aika  haltioituneita... Ja liput menneet kuumille kiville (taisi juurikin myydä tänään loppuun).

Tässä Freddie Fox poseeraa Bosiena.

 Ja Rupert Everett Oscar Wildena

Ja lehdistöillasta pari random kuvaa... Vaikkeivat Rebecca Hall ja Stephen Fry tässä näytelmässä olekaan... Fry esitti kyllä Oscar Wildeä leffassa...

 Ihastuttava Rebecca Hall.

Ja Stephen Fry sekä Freddie Fox.