Kati Urho: Shakespearesta Kalevalaan / Teatteri Mundo 10.3.2019

Omassa arjessani kuulen Shakespearea aika usein, suomeksi ja englanniksi. Mutta harmikseni en kauheasti Kalevalan säkeitä! Niinpä olikin ilahduttavaa kuunnella kuinka Kati Urho lausui kansalliseepoksen kauniita sanoja. Tarinat tulevat heti paljon elävemmiksi kun ne sanotaan ääneen. Ainakin tämänkaltaiset.

Tunnin mittainen monologi Shakespearesta Kalevalaan yhdisteli saumattomasti kirjallisuuden tarinoita Urhon omakohtaisiin kokemuksiin. Pieni yleisömme sai nauttia Shakespearesta niin englanniksi kuin suomeksikin. Kävi kyllä mielessä että miten sujuu vanhemmilta katsojilta tuo Shakespearen teksti englanniksi, tai muutama sonettikin mitä kuulimme. No itse ainakin ymmärsin.

Kati Urho on opiskellut teatteria Lontoon East 15 Acting Schoolissa, joten hyvä englanti ja Shakespeare-tuntemus & kiinnostus lienevät peruja sieltä. Kalevalan maailman synty kerrotaan meille kansantajuisesti ja selkeästi. Saamme myös kokea hieman Hamletia nykyaikaisella twistillä. Hamlethan on Turussa hyvin ajankohtainen juuri tänä keväänä (esitykset pyörivät sekä Turun kaupunginteatterilla että Studentteatern i Åbo:ssa).

Sujahtaminen roolista ja tunnelmasta toiseen tapahtuu vaivatta ja katsoja tempautuu hienolle matkalle. Pääsemme kurkistamaan Shakespearen hahmojen pään sisälle, pohtimaan mikä on oikea tapa elää ja kuolla ja kuka sen tavan määrittelee, ja pohtimaan miksi kukaan Kalevalan hahmoista (varsinkaan miehistä) ei tunnu oppivan mitään koko kirjan aikana. Ja nämä Joukahaiset, Kullervot, Väinämöiset ja Ilmariset ovat tietyssä mielessä nykymiehen mallejakin. Herättää pohdintaa... Väinämöiseen iskee kauhea miesflunssa - ja muutenkin koko äijä tiivistyy naisia kuolaavaksi tyypiksi. Metoo-keskustelua olisi kiinnostavaa käydä myös Kalevalaa tutkien.

Sota ja valta, kummatkin isoja teemoja niin Shakespearella kuin Kalevalassakin.

Kynttilänvalo ja pienet kankailla peitetyt valopisteet luovat intiimin tunnelman suloiseen pieneen katsomoomme. Ainoa miinus paikassa on vilkas liikenne selän takana olevalla Uudenmaankadulla. Jokainen auton (busseista tai hälytysajoneuvoista puhumattakaan) ääni kuuluu sisälle hyvin. Teatteri Mundo on vuokrannut tilat Marionettiteatteri Mundolta, ja puinen rakennus on vanha (ja Museoviraston suojelema). Kakluunit tuovat lämpöä ja vanhat tapetit seinillä tunnelmaa. Ulkokengät jäävät eteiseen ja katsojat ovat villasukissa, mahtavaa! Ihana paikka!

Upeaan viittaan (puvustuksesta vastasi Liisa Mäenpää) sonnustautunut Urho musisoi ja rummuttelee ja kertoilee ja runoilee. Esitys tarjoilee kaiken muun lisäksi myös aimo annoksen huumoria. Kerrassaan viehättävä ja monitahoinen ilta. Tämmöistä lisää, ja jos saa toivoa niin voisin ottaa koko Kalevalan samalla tavalla esitettynä!

Esityksiä on vielä muutamia (24.3. asti) mutta lippuja ei ehkä ole ihan kauheasti jäljellä. Mars matkaan Mundon sivuille!


Esityskuvan copyright ?, muut kuvat omia.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.