Potted Sherlock / Vaudeville Theatre 10.1.2015

Keväällä 2013 kävin katsomassa SUPERhauskan Potted Potterin, missä BBC:n (lasten)viihdyttäjäkaksikko Jeff & Dan vetivät kaikki Harry Potter-kirjat läpi tunnissa. Nyt seurasi sille sitten jatkoa. Potted Sherlock eli kaikkien 60 Sherlock Holmes-kertomusten läpivieminen 80 minuutissa. Ja aivan tasan yhtä viihdyttävä oli tämäkin, ellei jopa parempikin. Nauroin kippurassa ja veden valuessa silmistä.

Olin klo 11 esityksessä, ja viimeinen esitys tällä erää oli samana iltana. Mutta juttelin herrojen kanssa stage doorilla ja seuraavaksi menevät takaisin jenkkeihin vetämään Potted Potteria ja sen jälkeen toivovat brittikiertuetta Potted Sherlockille. En voisi lämpimämmin enää mitään suositella. Tätä esitettiin jo viime syksynä Edinburghin festareilla ja elin toivossa että tulevat myös Lontooseen.

Yleisössä oli paljon lapsiperheitä ja muutenkin nuoria ihmisiä. Mutta osa vitseistä oli kyllä semmoisia mitkä menivät kaikilta muksuilta ohi kovaa ja korkealta. Tämmöinen esitys missä on viihdettä sekä lapsille että aikuisille on kyllä ihan parasta. Moni muksu oli ostanut 5 punnan deerstalkerin aulasta, ja istui siellä katsomossa sitten hattu päässä hihkuen.

Se että tietää ja tuntee SH-tarinoiden peruskuviot auttaa kyllä, ja saa nauramaan jutuille enemmän. Mutta uskon että vaikka olisi nähnyt vaan telkkarisarjan tai leffaa, niin jutut naurattavat silti.

Daniel Clarkson ja veljensä Tom Clarkson vastasivat käsikirjoituksesta ja Danin lisäksi lavalla nähtiin Potted Potter -kumppani Jefferson Turner sekä "kolmas pyörä" Lizzie Wort. Roolit vaihtuivat hyvinkin vauhdikkaasti, mutta lavalla piipahti Sherlock Holmesin ja John Watsonin lisäksi Mary Morstan, Mrs Hudson, Moriarty, Batman, tukku Holmesin asiakkaita, Irene Adler jne. Välillä roolienn vaihtumistahti oli niin nopea ettei perässä meinannut pysyä.

Mulla oli tosi hyvä paikka 3. rivin melko keskellä, ja Dan kävi kättelemässä kaikki ekojan rivien katsojat ennen esitystä. Jee! Lavan reunassa oli laskuri, mikä oli asetettu lukuun 60. Luku pieneni sitä mukaa kun saatiin yksi kertomus esitettyä. Mukaan oli heitetty paljon ajankohtaisuuksia (Dan heitti lyhyemmälle Jeffille esim. "That's the spirit Bilbo" -tyylisiä kommentteja, mitkä eivät aukea ellei tiedä, että Martin Freeman esittää sekä John Watsonia että Bilbo Bagginsia). Vitsailua oli myös Ben Cumber-alkuisilla nimillä :-)

Gerry Raffertyn Baker Street soitettuna lasten lelusaksofonilla ei varmaan avautunut kun tietyn ikäisille aikuiskatsojille. Heittoja tulee myös James Bondin suuntaan ("My name is Holmes, Sherlock Holmes" ja tyyppi haluaa martininsa "shaken not stirred") ja Batman piipahtaa myös lavalla. Jossain vaiheessa vedetään vitsiä myös Alan Titchmarshista (joka esiintyy kertojana Vaudevillessä normaalisti esitettävässä Wind in the Willows -näytelmässä).

Esitys sisältää paljon tilannekomiikkaa ja saneleikkejä ja hahmojen sekoittumista. Yleisöstä haetaan jossain vaiheessa krapulainen Claire, ja tämä seisoo nolona sitten lavalla. Mutta aika hyväntahtoisesti tämä otetaan mukaan show'hun hetkeksi. Kolmantena Danin ja Jeffin lisäksi lavalla on siis Lizzie, joka vetää naisrooleja, mutta on myös Holmes hetkittäin, ja Watsonkin. Lizzie laulaa muutaman tapauksen läpi. Toisiin käytetään enemmän aikaa, toiset jutut vedetään läpi nopeammin. Välillä Dan tulee sisään ovesta mehiläiseksi pukeutuneena :-O Ja jossain vaiheessa Holmes lausuu myös:  "Frankly my Watson, I don't give a damn".

Yksi hauskimpia (vieläkin hauskempi siis kun kaikki muu hauskuus) on Danin esittämä Moriarty nukketeatterijuttu, tai sellaisena ihmenukkesysteeminä. Ja aina kun sanotaan Moriartyn nimi, herra ilmestyy näyttämölle. Myös silloin kun sanotaan esim. "would you like to have more tea". Tai kun pohditaan olisiko toinen taiteellisempi kuin toinen (more arty).

Mukaan sotketaan myös Shakespearea (Shylock Venetsian Kauppiaasta). Sitten mukana on myös käärme (nimeltä Nigel) tarinassa The Speckled Band, ja siihen saadaan ympättyä muutama oiva käärmeisiin liittyvä sanaleikki: "Oh, you stupid as... p" ja "Doctor here is hissssssstory". Käärme ilmestyy vihellyksestä milloin mistäkin.

Joku heitto siitäkin, että jos Sherlock Holmesilla ja Game of Thronesin Tyrion Lannister saisivat lapsen se olisi Game of Holmes :-) Myös Smaug mainitaan jossain kohtaa. Niin ja Dan julistaa: "I'm here for a visual stimulation for the ladies. And for that guy" ja osoittaa jotakuta miestä eturivissä (joka on paikalla perheensä kanssa). Ai niin, Darth Vaderkin nähdään, ja valomiekkataistelu. Ja Ghostbusters. Meno käy yhä villimmäksi mitä vähemmän aikaa on jäljellä. Dan muuten esittää Irene Adleria pukeutuneena beigenväriseen ihonmyötäiseen haalariin, jossa on ommeltuna muutama lehti. Dan vetäytyy myös mind palaceen (ja ajatuksenaan on: "I wonder if I can sound like a seal").

Ai juu, siinä vaiheessa kun siirrytään Dartmoorin nummille Baskervillen koiran pariin, niin Lizzie vetää lelupianolla Kate Bushin Wuthering Heights :-) Samalla Dan ja Jeff vetävät pieniä hevosvaunuja poikki lavan = nummen.

Väliajan jälkeen palaamme Dartmooriin (pienen Moriartyn mariachi-laulu/tanssiperformanssin jälkeen). Watson on nukkumassa ja sitten alkaa tolkuton vitsailu miten Jeff on sängynkastelija. Joissain kohdissa on vaikea tietää kuuluukoo tolkuton herjanheitto ja nauruun purskahtamiset esitykseen vai ovatko vaan improvisointia. Ja koska Jeff on niin paljon pienempi, siitäkin saadaan vitsiä: "Sherlock Gnomes. It's funny because he's so small and lives by a pond". Loppua kohti saadaan mukaan myös Harry Potter-vitsiä (Voldemortin nimeä ei saa lausua, niinkuin ei Moriartynkään). Arpovat roolejaan, ja laulavat osan tarinoista. Disneyn Frozen-elokuvastakin lainataan (mutta sitä en ole nähnyt, niin ne jutut menivät hieman ohi). Lopuksi vedetään viimeiset 21 kertomusta yhdessä laulussa. Tahti on hengästyttävä.

Esitys on siis aivan loistava eli jos osuu kohdalle, niin kannattaa mennä katsomaan.

Stage doorilla on lisäkseni tasan se yksi eturivin perhe, joiden poika otti mullekin sitten kuvia. Herrat olivat supermukavia ja rupateltiin aika tovi. Sitten lähtivät lounastamaan ja minä kiiruhdin seuraavaan teatteriin.


Kuvat kaikki omia, paitsi esityskuvan copyright Richard Davenport.

The Hound of the Baskervilles / Queen's Theatre 10.11.2012

teksti ja kuvat myöhemmin

Lontoon teatterijorinaa!

Onneksi satuin taas olemaan Twitterissä oikeaan aikaan... päästään Keijun kanssa Lontoossa marraskuussa katsomaan mukavalla Sherlock-porukalla The Hound of The Baskervilles Se on jossain Lontoon syrjäseuduilla eli Hornchurchissa, mutta kulkee sinne sentään metro. Mennään lauantaina matineaan, joten kerkeän illalla vielä ihan hyvin Marien kanssa NT:hen katsomaan The Effectin ennakkonäytöstä. Jee!!

Ei silloin marraskuun reissulla pitänyt mennä teatteriin juuri lainkaan, mutta nyt on sitten 4 esitykseen liput. Mutta hei, lauantaina toi Hound, sitten illalla The Effect NT:ssä (missä Billie Piper ja Tom Goodman-Hill), sitten maanantaina Hampstead Theatressa 55 Days (missä mm. Mark Gatiss) ja tiistaina taas NT:llä Scenes from an Execution (missä mm. Fiona Shaw ja Ian Hallard). Ei voi kieltäytyä ei.

Lisäksi treffaan Marieta ja kaverini Helen tulee Seattlesta Lontooseen, ja treffataan kai lounaan merkeissä. Ja lisäksi tonne Houndin esitykseen tulee muutama mun ihan suosikki ficcikirjoittaja.

Ehkä pikkasen hienoa!!

NT:n arkisto yms

Eli kakkoskauden vika jakso Limerick, 2010 jouluspesiaali (Molokai) ja kolmoskauden 4 ekaa jaksoa Qikiqtarjuaq, Paris, Newcastle ja Ottery St Mary (jossa mennään autolla, eikä lentokoneella, koska pitää kuljettaa piano).

Toi Qikiqtarjuaq-jakso oli varmaan parhaita kaikista, mä nauroin niin että meinasin pudota sohvalta. Ja Newcastle-jaksossa oli Cumberbatch sairaana ja sitä tuurasi Tom Goodman-Hill, joka oli myös aika hyvä. Mun piti toi sairastumisjuttu kysyä Twitterissä Cumberbatchwebin ylläpitäjältä Naomilta. Jonka sivut on muuten paras tietolähde koskien herra Cumberbatchin uraa, oli se sitten teatterissa, elokuvissa tai tv:ssä (tai radiossa, niinkuin tässä tapauksessa). Cumberbatchweb Niin, tossa Paris-jaksossa Ben kuulosti flunssaiselta ja vaativa rooli NT:ssä sitten samaan aikaan, niin oli sitten kipeänä yhden eli seuraavan jakson ajan.

No anyway, sitten samalla keskusteltiin siis Frankensteinista, mikä meni National Theatressa viime keväänä (ja missä Benedict ja Jonny Lee Miller vuorottelivat keksijänä ja hirviönä, ja saivat juuri siitä hyvästä Evening Standard Theatre Award palkinnon viime marraskuussa. Joka ensimmäistä kertaa jaettiin kahtia kahden näyttelijän kesken. No, olihan se roolikin jaettu :-)

Tämä oli niitä NT Live-esityksiä, mikä meni Finnkinossakin joskus maaliskuun tietämillä. Olin toinen jalka menossa katsomaan (kun oli vaan se yksi esitys), mutta jotain tuli ja en mennyt. Ja olen katunut sitä kovasti. Ja luulin että toivoni nähdä se on ikuisesti mennyttä, koska sitä ei selkeesti julkaista DVD:llä tai online-juttuna (niinkun Much Ado About Nothing).

Mutta Naomi vinkkasi että NT:n arkistossa on tallenteet kaikista näytelmistä mitä siellä on esitetty, ja niitä saa mennä sinne katsomaan kunhan varaa ajan etukäteen. Joten laitan sinne mailia ja kysyn saako tulla katsomaan ensi maaliskuussa. Ollaan 8.3. Lontoossa, koska meillä on ne teatteriliput The Recruiting Officeriin, jotta kai siellä sit vois olla toisenkin päivän tai jotain. Ja katsoa molemmat versiot Frankensteinista sekä Naomi suositteli erittäin lämpimästi myös After The Dancea, mikä oli ohjelmistossa 2010 kesällä ja sai hirveän ylistävät kritiikit.

Toi oli kyllä päivän paras juttu, toi vinkki National Theatren arkistosta :-)

The Death of Sherlock Holmes / Miracle Theatre 11.8.2011

Torstaina Trurossa, kierreltiin kaupungilla, hyväntekeväisyyskaupoissa, katedraalissa ja kaupunginmuseossa. Illalla St Mawesin linnassa katsomassa kiertävää teatteriseuruetta (Miracle Theatre) ja heidän tulkintaansa Death of Sherlock Holmes, joka oli loistava!

Siellä linnan pihalla, ja ei saatu edes sadetta! Viileä kyllä alkoi olemaan... Istuttiin siellä piknikkieväiden kanssa, sadevaatteissa. Onneksi meillä oli hyvät eväät, vaikkei valitettavasti ollut retkituoleja.

Näytelmä oli oikeastaan äärimmäisen hauska. Steve Jacobs oli tosi hyvä Sherlock ja Ben Dyson hieman hömelö Watson. Kaikilla viidellä näyttelijällä oli lukuisia rooleja ja pukujen yms vaihdot sujuivat vauhdilla. Lavastus oli aika minimalistinen, mutta nerokkaasti siitäkin saatiin pienillä muutoksilla eri huoneita/tiloja.

Näytelmässä ollaan tosiaan niin Sherlock Holmesin maailmassa kuin Arthur Conan Doylen ja tämän vaimon. Jotka vierailevat spiritismi-istunnoissa jne. Monta rinnakkaista tarinaa, ja juoni oli hyvin polveileva. ACD tappaa lopulta sankarinsa ja joutuu tuomaan tämän sitten takaisin.

It’s a dangerous time for Sherlock Holmes: preparing for his final battle with the criminal mastermind Moriarty, he stumbles on a most ingenious crime.

Investigating a trail of rare botanical specimens and paranormal activities, Holmes is led from Baker St, via a suburban séance to the Swiss Alps, where his powers of deduction are stretched to the limit. Discovering his own life is in danger, he is forced to enlist the help of Dr Watson and call on voices from beyond the grave to crack his ultimate case.

Tässä vielä pariminuuttinen traileri näytelmästä :-)