Vampyyrien Tanssi / Helsingin kaupunginteatteri 3.2.2016

Jaahas.

Mä olen nyt aika sanaton. Kaikki muut bloggarit ja median edustajat lienevät jo sanoneet ylivuotavat kiitoksensa Helsingin kaupunginteatterin kevään musikaalista Vampyyrien Tanssi. Mitä mulle enää jää? Sen siitä saa kun on liian kuumeinen kirjoittaakseen tuoreeltaan mitään.

Ensi-illassa oli siis runsaasti mediaa, ja lopussa on linkkejä aika eritasoisiin kirjoituksiin. Toiseksi eniten odotin musikaaliekspertti Siirin bloggausta, enkä saanut pettyä! Eniten kuitenkin vartosin Lauran mietteitä (jota pidän Suomen Tanz Der Vampire asiantuntijana Marika Hakolan ohella), ja nekin saatiin tänään! Hyvää kannattaa odottaa. Nämä kaksi tiivistävät monta omaakin mietettäni niin hyvin, että tunnen itseni typeräksi kirjoittaessani enää mitään. Mutta koska pitää se nyt jotain koittaa sanoa...

Kuunnelkaas alkajaisiksi ensi-iltapäivänä Yle Radio 1 Kultakuume -ohjelman vampyyrilähetystä "Hampaattomat nykyvampyyrit vastaan kauhuromanttiset pedot"! Studiossa vieraana olivat juurikin Marika ja Laura, ja vajaan tunnin aikana pääsee kurkistamaan moneen vampyyriaiheeseen asiaan... Ja mikäli innostuit enemmänkin musikaalin tekstistä ja sen kääntämisestä, lue myös tämä kiinnostava artikkeli.

Näin Vampyyrien Tanssin (muutamankin kerran) Seinäjoella 2011-12 (tosin siellä se kulki englanninkielisellä nimellään Dance of the Vampires), ja sen jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan.

Niin kauan kun muistan ovat vampyyrit kiehtoneet minua, joten ei ihme että aihe osui ja upposi. Seinäjoen kaupunginteatterin versio jätti riman *aika* korkealle, joten kauhunsekaisin tuntein odotin mitä HKT saa aikaan. Varsinkin kuin ensimmäisissä promokuvissa kreivi von Krolockilla oli VIIKSET!! Tämä synnytti Twitterissä pienimuotoisen #viiksigate-keskustelun, ja mielipiteitä löytyi puolesta ja vastaan. Luojan kiitos tämä kauhea viiksivisio ei sitten toteutunutkaan...

  

Ensi-iltaa varten olin lainannut puvun (kiitos Sissi!), teettänyt upean viitan & pussukan kaverilla (kiitos Laura!), ja shoppaillut Lontoosta niin hansikkaita (ostin sitten punaiset ja mustat) ja naamiota. Ja hankkinut toki flunssankin. Mutta raahauduin paikalle puolikuntoisena. Pakkohan se oli, kyseessä kuitenkin mulle yksi tärkeimmistä kevään teatteriensi-illoista!   

Pieni videopätkä ensi-iltahuumasta, missä yours truly pääsi sanomaan sanasen. Onneksi suurin osa löpinöistäni jäi leikkauspöydälle, mutta tässä hehkutan asustehankintojani. Jos et jaksa kaikkea katsoa (siinä on kyllä paljon mukavia klippejä myös itse esityksestä!) niin kohdasta 2:02 sitten.

Pääsääntöisesti HKT onnistui vampyyritanssissaan oikeinkin hyvin. Koitin kovasti olla vertailematta Seinäjokeen, mutta välillä se oli hankalaa. Mutta kyllä esitys vei mukanaan melko tehokkaasti. Tässä on siis tuplamiehitys listaus kuka esiintyy minäkin päivänä), ja sen toisen porukan näen vasta 3.3. Kaikki tämän jutun kuvatkin on valittu 3.2. miehityksen mukaan.

Plussia:

* puvustus (Elina Kolehmainen) olivat näyttävät, varsinkin Kreivin puvut. Ja ne Transilvanian asukkaat majatalossa, upeine kirjailtuine asuineen!

* Petrus Kähkönen Alfredin roolissa. Siis olen mä Petrusta nähnyt monissakin rooleissa, mutta nyt silmäni jotenkin avautuivat - ihan loistava! Upea läsnäolo ja ääni ja kaikki!

* Loistobändi huippumuusikoineen ja kapellimestareineen (Eeva Kontu).

* Kreivin ja Sarahin duetot, uuh. Tai kaikki kohdat missä ylipäätään oli Kreivi ja Sarah.

* William Ilesin valosuunnittelu on rockkonserttimaisen upeaa.

* Ensemble-vampyyrit näyttäviä ja taitavia. Ja ihanan uniikkeja!

* Raili Raitala on edelleen maailman ihanin ja paras Sarah (näin Sharon Tate-mäisenäkin).

* Meikkaus- ja hiustiimi - aivan loistavaa työtä!

* Mainitsinko jo Kreivin puvut?

* Juha Jokelan Koukol on Igor-mainen kyttyräselkä, joka ei paljon puhu, mutta soittaa urkuja!

* Maassa mönkivät Kreivin kätyrit muistuttavat Tolkienin luomien Mustien Ratsastajien ja pörröisten vampyyrien ristisiitosta. Söpöt!

*Helsinki Dance Companyn erinomaiset tanssijat. Varsinkin Sarahin laulaessa Jos voisin lentää  Krolock-tuplat ketkä heittelevät tanssivaa Sarahia (Hanna Mönkäre). Ja lopuksi itse Kreivi koppaa Sarahin syliinsä ja kävelee pois, aaaah!

* Metsäinen taustakangas vaihtuvine kuunväreineen, ja veren pulppuavat videoprojinsoinnit.

* Koko Alfredin Carpe Noctem -unikohtaus tanssijoineen ja lauluineen.

* Sarahin punaiset ihanat saappaat.

* Laura Alajääski (Magda) teki tukun upeita rooleja ollessaan TTT:llä kiinnityksellä, joten oli ihana nähdä hänet taas lavalla. Magdan laulama Kuolema on kummaa tehoaa taas upeasti ja menee selkäpiihin.

  

* Ja niin, ne Kreivin upeat takit ja nahkahousut ja viitat ja... ansaitsevat oman maininnan...

* Hienosti toteutettu kaikki peilien käytöt.

* Proffan loppukommentti tultuaan purruksi (mikä virkistävän erilainen loppu!) "no tähänkö piti jäädä runoilemaan".

* Proffa Ambronsiuksen (Antti Timonen) lopputanssikuviot! Ja muutenkin tämä on aika reipas, hauska ja kiva proffa.

* Ääniefektit - livertävät linnut kun Ambronsius saa makkarapötköstä päähän, narinat kuin majatalo aukeaa kahtia...

* Kreivin pukuja en ole tainnut vielä mainitakaan, no ne olivat henkeäsalpaavat.

* Lavastuksessa (a'la Jani Uljas & Jari Ijäs) oli paljon kivoja yksityiskohtia, kuten kääntyvä RIP-Alfred sängynpääty, Pascal Duroc -muistolaatta muurissa, liikkuvat rappuset, valkosipulijuhannussalko...

* Jaa, ja sitten oli sellainen Kreivi von Krolock (Mikko Vihma). Varsin raamikas kaveri, joka osasi laulaa. Pyyhkäisi jalat alta niin multa kun vissiin muutamalta muultakin katsojalta. Taitaisi ansaita ihan oman postauksen.

* Marika Hakolan suomennos toimii! Aina vaan!

* Paljon huumoria, hauskoja heittoja, tilannekomiikkaa... "se on hieno sieni"

* Maalauksen henkiinherääminen, kuinka hahmot ovat puettuina puoliksi repaleisiin vampyyriasuihin ja puoliksi siihen mitä heillä oli elävinä päällä. Upea!!

* Alfredin Sarah'lle laulu, tässä kyllä Petrus Kähkönen tempaisi henkeäsalpaavan upeasti!

* Kreivi: "Olen yölintu, päivisin harvoin tavattavissa." - ja Sarahin pesusieni hihassa!!

* Kreivin poika Herbert (Samuel Harjanne) ansaitsee myös kunniamaininnan parhaasta sisääntulosta! Herbertin asusteet (kaameine kasarihousuineen ja Frank'n'Furter-tyylisine kimallekorsetteineen) olivat myös aika... vaikuttavat. Mutta se tukka, huh (aika hurja).

* Alfredin lakoninen kommentti, kun huomaakin aamupalan valmistajan/tuojan olleen Koukol: "Aha, ei ollut Sarah". Ja proffan yöasu!! Ja heitto voimaballadin laulamisesta Alfredille :-)

* Kreivi ja Sammumaton Polte. Voin kertoa että tämmöisen naamion alta on haasteellista pyyhkiä kyyneleitä. Mutta tämä on itselle aina Vampyyrien Tanssin ehdoton kohokohta ja huipentuma. Kreivi paljastaa sisimäpänsä ja saa katsojan puolelleen hyvin inhimillisine ajatuksineen.

* Ja lopuksi pakko kehua vielä Kreivin häikäisevän hienoja vaatteita!

Ja eihän mikään esitys olisi täydellinen ilman muutamia miinuksiakin. Suurin osa näistä kuitenkin aika pikkujuttuja, millä ei ole edes juuri merkitystä ns. tavalliselle katsojalle.

Miinuksia:

* Risto Kaskilahden Chagal. Muutenkin Chagal on hieman ärsyttävä hahmo, ja Kaskilahti tekee siitä vieläkin vastenmielisemmän. Kaikki ne naamanvääntelyt ja vitsit, aargh.

* Lavastus oli paikoitellen hieman kökköä, ja kun henkilökunnan piti operoida käsin siirtoja jne. Osittain Peacockin syytä, koska ei se paikkana vaan ole kovin häävi.

* Peacock katsojan kannalta on aika ankea. Kamalat penkit ja kolkko tunnelma. Istuintyyny mukaan!

* Ääniefektit olivat aika kovalla volyymilla, ja paikoitellen vähän turhan päälleliimattuja. Siis sekä kaulan puraisuäänet että Chagalin raajojen oikaisut.

* Marika Hakolan suomennoshan on loistava, mutta nyt sitä oli paikoitellen hieman muuteltu, niin lauluissa kuin puheosuuksissakin. Toki improvisoinnille on aina tilaa, mutta pyörää ei kannata keksiä uudelleen.

* Käsiohjelmassa lukee ALBERT (eikä Alfred)! Oikoluku! (juu juu, tämä todellakin on pilkunviilausta, enkä tiedä olisinko ilman Petrus Kähkösen tarkkoja silmiä huomannutkaan).

* Aika kökkö teline millä Kreivi laskeutuu Chagalien kylpyhuoneeseen, kun siivetkään ei ihan toimi...

* Paljon huumoria, hauskoja heittoja, tilannekomiikkaa... Ihan niin paljon ei olisi tarvinnut olla sellaista pöhköä läppää ja vitsiä. Eniten tätä tuotti Chagal.

Kuten huomaatte on plussia PALJON enemmän kuin miinuksia.

Sen enempää en juonenkäänteisiin mene, koska kaikki muut ovat tehneet ne jo moneen kertaan selväksi. Juoni itsessään ei ole sen "syvällisempi", mutta monta mutkaa, koukkua ja vinkeyttä matkan varrelle osuu.

Mikäli pidät vampyyreistä, musikaaleista, huumorista ja hyvästä meiningistä Vampyyrien Tanssi voisi olla sopivaa viihdykettä. Liput kannattaa kuitenkin varata pian/heti, sillä esitykset loppuvat 27.4., ja ne myynevät kuin kuumille kiville kaikkien hehkutusten jälkeen!

  

Ja sitten niitä bloggaajien mielipiteitä: Pilkkuun Asti, Huono Äiti, Jalankulkuonnettomuus, Teatterinna, Pessin ja Illusian luona, Lukupino, Man Made Lifestyle, Teatterikärpäsen Puraisuja, ExTempore. Lisään uusia sitä mukaan kun niitä bongaan!

Lehdistökin on aika innokkaasti ollut paikalla. Helsingin Sanomien Lauri Meri antoi täydet 5 tähteä! Aamulehden Anne Välinoron 3 tähden kriitiikki oli aivan höttöisen kevyt hömppä. Turun Sanomien Ilona Kangas tuntui myös hurmioituneen. Musiikkilehti Riffin Tommi Saarela oli myös paikalla. Nettikulttuurilehti Nousun Nina Hurme oli myös paikalla. Elokuvalehti Episodin Jouni Vikman myös.

Helsingin kaupunginteatteri julkaisi pari pientä trailerivideotakin. 2.2. tämän ja ensi-iltapäivänä 3.2.2016 tämän. Jo aiemmin (30.12.2015) saimme nauttia videopätkän promokuvien teosta.

Ensi-illat ovat mainioita kokoontumisajoja myös teatteribloggaajille!
 Simo, Isa, Siiri, Laura, Talle ja allekirjoittanut takarivissä.

Ja koska me muutamat teatteribloggaajat (minä, Talle ja Linnea) haluamme hienovaraisesti protestoida mm. Helsingin Sanomien tovi sitten käyttöön ottamaa tähtiluokitusta vastaan, olemme päättäneet alkaa jakamaan esityksille vihanneksia/marjoja/hedelmiä. Ei määrällisesti, vaan yhden kappaleen. Lukijan pääteltäväksi jää onko banaani parempi kuin lanttu, tai miten tyrni vertautuu hunajameloniin. 

Kas tässä ensimmäinen; annan Vampyyrien Tanssille ison ja muhevan ananaksen!

Esitys teki kyllä moneen Twitterissä pyörivään vampyyrifaniin melkoisen vaikutuksen. Vai mitä sanotte tästä listasta kotimaisia (ja muutamia ulkomaisiakin) elokuvia, jotka pyöritimme vampyyrimankelin läpi maanantai-iltana 8.2. (silloin kun minä koitin saada tätä jo lauantaina aloittaamaani kirjoitusta viimeisteltyä. Lopulta ma-ti aamuyöllä sain sen valmiiksi, taisteltua sitä ennen koodia siivoten pari-kolme tuntia kun en saanut fonttia toimimaan). Joskus blogistin elämä on haasteellista teknisten ongelmien lyödessä kapuloita rattaisiin, vai pitäisikö sanoa vaarnoja sydämiin (ha ha ha!).

Esitysvalokuvien copyright Mirka Kleemola

Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.