perjantai 21. elokuuta 2015

TTT avaa syksyn vauhdilla - 12 ensi-iltaa!

Kyllä on luvassa taas monenlaista kiinnostavaa Tampereen Työväen Teatterin syyskaudella 2015!

Teatterin syyskauden avajaiset houkuttelivat helteestä huolimatta paikalle paljon kiinnostuneita teatterin ystäviä. Tunnelma oli suorastaan saunamaisen kuuma, mutta salissa oli onneksi siedettävän viileää. Kunnes pääsimme loppuhuipennukseen eli Desireen tunnelmiin. Siinä vaiheessa tuli kyllä kuuma, vaikka vaatteet lavalla vähentyivätkin...

 

Teatterin johtaja Maarit Pyökäri kertoi aluksi miten monen eri tahon kanssa tällä kaudella tehdään yhteistyötä. Ja niitä piisaa: Sorin Sirkuksesta Tanssiteatteri MD:hen ja nätyläisiin ja Tampereen konservatorioon ja Pirkanmaan musiikkiopistoon ja vaikka mihin. Odotan suurella mielenkiinnolla mitä kaikkea tämmöinen laaja-alainen yhteistyö saa aikaan meille katsojille.

TTT:n vakkariohjaaja Tiina Puumalainen ohjaa parhaillaan Kansallisoopperalle Oopperan Kummitusta, mutta kerkeää kyllä TTT:llekin. Kohtalon Tango perustuu Arturo Perez-Reverten menestyskirjaan. Tätä kohtaan on paljon odotuksia, koska Perez-Reverten kirjoista tykkään kovasti. Tango kietoutuu monellakin tavalla esitykseen, ja siksipä tuntuu aika luonnolliselta että mukana on Tanssiteatteri MD:n porukkaa ja tanssikoreografioista vastaavat mestarit Osku Heiskanen, Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen. Mukana on myös monta suosikkinäyttelijääni Jyrki Mänttäristä Juha-Matti Koskelaan ja Eriikka Väliahteeseen ja Auvo Vihroon. Jotta sinne sitten, enskari on 8.10.

Kari Heiskanen käsikirjoittaa ja ohjaa suurelle näyttämölle uuden draamakomedian Yksi halusta toinen rakkaudesta, ja herra itse oli lavalla lukemassa mainion ja viihdyttävän ennakkokritiikin näytelmästään (jonka enskari on siis 17.9., mutta kyllähän taitava kriitikko kirjoittaa sulavasti näkemättä minuuttiakaan...). Hehkutus sai aikaan tyrskintää katsomosta, ehkä eniten sieltä näyttelijöiden paikoilta :-) Mutta tämäkin on varmasti mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi että mukana on aina niin taitava Aimo Räsänen!


TTT-Klubilla on myös mielenkiintoinen syksy tulossa. Teatterilaisten omasta porukasta koostuva improryhmä  meinaa vetää improkonkari Teijo Elorannan johdolla jokaisesta illasta oman spesiaaliperformanssin. Näimme pienen makupalan "Joskus mieli on maassa, joskus taas ei" -biisin tahdissa. Vaikuttaa ihan hulvattomalta, ja mikäänhän ei viihdytä niin paljoa kuin hyvä improryhmä ja innokas yleisö! Improilut alkavat lokakuun alussa. Ja hei, mukana on myös teatterin uusi vahvistus, ihana Tuukka Huttunen. Pelkästään siksikin kannattaa mennä katsomaan. Ainakin jos on Talle :-)


Klubilla nähdään myös uudenlaista "pikkujouluviihdettä" kun suomalainen "pressiklubi" aloittaa toimintansa 19.11. Meille luvataan musiikkiteatterin, stand-upin, videotaiteen ja tutkivan journalismin sekoitusta, tekijöinään niin Tampereen yliopiston opiskelijat kuin teatterin ja median ammattilaisetkin. Ajankohtaisia poikkitaiteellisia juttuja ei voi olla koskaan liikaa.


Viimeinen Pasodoble on pienimuotoinen parisuhdekomedia eläkeläisparista Espanjan auringossa. Muuta ei tarvita tietääkään, kuin pääosissa loistavat Immu Saarelainen ja Marja Packalen. Näkemämme pieni kohtaus vakuutti ainakin minut. Eino Salmelaisen näyttämöllä sitten 30.9. alkaen.


Eino Salmelaisella nähdään myös Heidi Räsäsen ohjaama Taivaslaulu. Pauliina Rauhalan menestyskirja on multa lukematta, mutta nuoren lestadiolaispariskunnan arjesta kertova näytelmä tuntui näkemämme pätkän perusteella koskettavalta, ja uskontoteemastaan johtuen ahdistavaltakin. Mutta Eriikka Väliahde palaa TTT:n näyttämölle, joten muuta syytä ei kyllä tarvita! (Kiihko)uskonto, kaikkinielevyydessään ja tukahduttavuudessaan toimii mielenkiintoisena pohjana monelle hyvälle teokselle.


Myös Miika Nousiaisen Maaninkavaara on lukematta (mutta pidin kovasti toiseen herran kirjaan perustuvasta näytelmästä eli Metsäjätti), eikä Mika Honkosen ja Maija Koiviston vetämä pieni pätkä nyt ihan saanut minua vielä vakuuttuneeksi että haluan tämän nähdä Kellariteatterissa. Ehkä tämä kestävyysurheiluteema ei tunnu niin mua koskettavalta aiheelta. Mutta toisaalta, TTT:n toinen uusi kiinnitys Maija Koivisto olisi ihana nähdä lavalla (tykästyin tähän HKT:n Pepissä helmikuussa).


Kellariin on tulossa myös Pikavoitto! Siitä saimme nähdä hauskan mainostrailerin, minkä meille vetivät ohjaaja Tuomas Parkkinen sekä naispäätähdet Heidi Kiviharju ja Miia Selin. Mikäli tämä on yhtäänkään samanhenkinen kun tekijänsä Marie Jonesin edellinen menestys eli Kiviä Taskussa, niin hittiä ennustan. Ja jotenkin vaikutelmaksi jäi naisenergiaan luottava sisarkomedia, vaikka teemat on toki erilaisia. Köyhät kodinhoitajat sotkeutuvat valheiden verkkoon. Mustaa komediaa, kyllä!


Lapsille ja lapsenmielisille tulee hammaspeikkonäytelmä Risa ja Räsä sekä vanha klassikko Kolme Iloista Rosvoa. Itsekin ala-asteella ko. näytelmässä esiintyneenä taidan ehkä haluta nostalgisoida kardemummalaista miljöötä... Mutta sitten saamme myös Mestaritontun Seikkailut, joka vaikuttaa oikein lupaavalta fantasiasadulta. Mullekin sitä luettiin pienenä, mutta uuistikuvat ovat niin hatarat että tarttee varmaan mennä niitä verestämään teatteriin. Sitäpaitsi tässä lavalla nähdään 35-henkinen nuorten sinfoniaorkesteri ja yli 10-henkinen nuorten tanssiryhmä. Ja Hanna Brotherus tekee tanssikoreografiatkin. Kantaesitys 17.12. Suurella näyttämöllä.


 


Syyskauden avajaiset huipentuivat Desireen pariin laulunumeroon... Ja tarttee sanoa että aika näyttävää menoa on luvassa. Jo kevään julkistamistilaisuudessa saimme osviittaa mitä tuleman pitää. Lavasteet olivat hyvin kauniit ja näyttävät (Hannu Lindholmin laatua) ja ei se puvustuskaan (a'la Tarja Lapintie) pöllömältä näyttänyt. Sitäpaitsi Juice Leskisen käännös oli iloisen riimittelevä ja oivaltava.


Veeti Kallion karisma varsinkin puolipukeisena (jääväthän tatuoinnit näkyviin, jääväthän???) vei jalat alta tokassa rivissä istuneen, vaikkei mies mikään ykkösartistisuosikkini olekaan ollut, ainakaan tätä ennen. Ja jotenkin Petra Karjalainen solahti siihen kainaloon niin somasti. Ensi-ilta on varsin pian eli 3.9. ja veikkailenpa tästä syksyn hittiä TTT:lle. Ohjaaja Miika Muranen on kiinnostavimpia nuorehkoja ohjaajia Suomessa, ja odotan innolla kokonaisuuden näkemistä.


 

Vaikka uusia esityksiä on luvassa kauhea liuta (ja muutama suosikki keväältä jatkaa vielä ohjelmistossakin) niin tässä tapauksessa ei kuiteskaan voida puhua laadun korvaamisesta määrällä. Koska sen verran laadukkailta nämä kaikki vaikuttivat!



Kiitos TTT kutsusta!
Kuvat ovat omia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti