maanantai 20. kesäkuuta 2016

Maanalainen armeija iskee jälleen / Toijalan näyttämö 19.6.2016

Tarina on tuttu, mutta kyllä Toijalan porukka, tai lähinnä kai Marko Pohjanrinne, on onnistunut muokkaamaan tästä heille sopivan version. Vallan viihdyttävää kesäteatteria, ei voi valittaa!

Maanalainen armeija iskee jälleen ('Allo, 'allo) oli alunperin Jeremy Lloydin ja David Croftin luoma TV-sarja (1982-1992), josta on sittemmin muokattu myös näytelmä. Sarja oli paljon suositumpi kuin sen parodioima Maanalainen armeija (Secret Army), ainakin tuotantokausia tehtiin moninverroin. Muutama vuosi sitten Tampereen työväen teatteri esitti tätä, ja tänä kesänä Toijalan Näyttämö tarttui aiheeseen. TV-sarjan ei tarvitse kyllä olla lainkaan tuttu, vaikka alussa voikin tuntua henkilöitä olevan kamalan paljon (käsiohjelman kuvilla varustettu henkilögalleria kyllä auttaa).


Ja kyllä nämä toilailut naurattaa taaskin. Miten ranskalainen kahvilanpitäjä Rene säätää ja sotkee asioitaan (varsinkin kun niihin liittyy naisia), miten vastarintaliikkeen tyypit, saksalaiset upseerit, brittilentäjät ja kaikki muutkin kerääntyvät hänen kuppilaansa. Maalauksia piilotellaan makkaroihin, papukaijoja käytetään radiolähettimenä, ja pumpattava Hitlerkin suorittaa esiintymisensä. Renen vaimo Edith käy laulaa lurauttelemassa (onneksi ilman sämpylöitä tukassa), Alberto esittelee kunniamerkkejään (joista osa on peräisin myös Fiatin tehtailta), keikailevat tarjoilijattaret Mimi ja Yvette uskovat Renen uskollisuuteen ja näemme myös Gestapon hiirenloukku-sukkanauhat...


Hupsuja hahmoja siis piisaa. Tässä pilaillaan paljon eri aksenteilla, eri kansalaisuuksilla. Pilkataan saksalaisia, brittejä, ranskalaisia, italialaisia... Pikkutuhmuuksia viljelevät kaikki, ja Alberto tokaisee useammankin kerran "nyt mulle tuli paha erehdys". Ja on siinä oma viehätyksensä kun lava on täynnä mitä erinäköisempia Hitlereitä ja Göringejä.

Herkullisia hahmoja on varmasti kiva esittää. Erityisesti jäi mieleen Anita Ruuskanen hersyvän kikattavana eversti Gruberina, joka koittaa iskeä Reneä. Ja Jouni Ahgren on mainio hieman jäykkävartisena Alberto Bertorellinä. Lasse Saari on hyvä Rene, joka aina selostaa katsojille missä mennään. Tiina Räsänen on räiskyvä Renen Edith-vaimona. Ja kaikki muutkin.


Hattua nostan Marko Pohjanrinteelle, joka sovituksen ja ohjauksen lisäksi vastaa myös lavastuksen ja puvustuksen suunnittelusta sekä musikista ja tehosteista. Lavasteissa oli irroteltu erilaisilla pastellisävyillä. Välillä Aino Piiroisen suomennos menee niin nopsaan että osa sanaleikeistä ja nokkeluuksista tuli omiin aivoihin vasta pienellä viiveellä.

Toijalan kesäteatterissa on puitteet kohdallaan. Katettu katsomo, reilusti parkkitilaa, hyvät väliaikatarjoilut, ja edulliset lipunhinnat. Ja käsiohjelma vain 2 euroa. Ja isolla sydämellä tehtyä teatteria! Kun vielä kelikin suosi, niin mikäs on kesäteatteria nauttiessa. Voin kyllä suositella oikein lämpimästi, esityksiä on aina 22.7. asti. Nyt siis lippukaupoille.


Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Esityskuvien copyright Jouni Ahlgren, näyttämökuva oma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti