maanantai 13. tammikuuta 2020

Peppi Pitkätossu / Kansallisbaletti 13.1.2020

Ellei Kansallisoopperan mainio Stage24-sivusto ole vielä entuudestaan tuttu, niin veikkaan että nyt koronan aikaan sen löytää entistä useampi ihminen! Osa esityksistä on katsottavissa Yle Areenassakin, ainakin tämä Peppi ja Don Giovanni löytyy myös sieltä. Stagelle on tulossa nyt myös hieno Pieni Merenneito -baletti jonka esityksestä kirjoitin keväällä 2016. Kannattaa ehdottomasti katsoa!


Peppi Pitkätossu lienee kaikille tuttu hahmo, ja Pär Isbergin baletissa hän on niin Peppi! Punainen lettipää hieman tilkkutäkkimaisissa vaatteissa. Hieno kontrasti muuten Tommin ja Annikan pastellimaisiin vaatteisiin. Muutenkin Ann-Mari Anttilan pukusuunnittelu on ihanaa! Baletissa riittää meinaan erilaisia tyyppejä puettavaksi, viidakon porukasta rosmoihin, kaupungin hienoihin rouviin ja vaikka kehen. Ja jos on puvustus näyttävää niin sitä on myös Bo-Ruben Hedwallin enimmäkseen animoitu lavastus. Kaupungin talot ovat hieman synkeänpelottavia, mutta Huvikumpu juurikin niin värikäs ja vinksahtanut (mutta kotoinen) kuin kirjoissakin. Ja sen sisältä aukeaa lämminhenkinen (mutta sopivan vinksin vonksin oleva) koti. Isbergin koreografioiden lisäksi Karl Dyall vastaa street dance -osuuksista.

Ja Abigail Sheppard on ihana Peppinä. Niin ilmeikäs ja tottakai loistava tanssija. Hänestä on lyhyessä ajassa tullut yksi Kansallisbaletin suosikkitanssijoistani. Jo pelkästään hänen ilmaantumisensa saliin on näyttävä. Se ei todellakaan tapahdu perinteisesti. Hetkisen Peppi johtaa orkesteriakin. Tämä Peppi on pirtsakka, notkea ja sillä on maailman levein hymy. Niin ja tämä Peppi ei todellakaan tanssi kärkitossuilla (paitsi pienen pätkän kaupungin hienojen rouvien kahvikutsuilla) vaan hyvin ison näköisillä kengillä.


Ikisuosikkini Atte Kilpinen hurmaa Tommina; kukaan ei olisi tätä roolia voinut tehdä enää paremmin. Atte on vielä ihan Tommin näköinenkin. Myös Valeria Quintana on hyvä Annika. Molemmat ovat (varsinkin esityksen alussa) kiltin lapsen perikuvia. Elämä tuntuu olevan tylsää ja väritöntä ennen Pepin muuttamista Huvikumpuun. Tanssikin on sellaista klassisen hillittyä, mutta Peppi muuttaa tottakai senkin. Tämän kaksikon lisäksi mukana seikkailuissa pyörii Pepin apina herra Tossavainen (Kento Jacobs). Jacobs on ihan mainio; miten haastavaa varmaan liikkua jatkuvasti jalat haarallaan. Ja on mukana myös hevonen, Pikku-Ukko.

Pöhköt polisiit Kling ja Klang (Jani Talo ja Nicholas Ziegler) ovat kömpelöitä, mutta posteljooni (Jun Xia) liitää kuin joku supersankari kirjeen tuonnissa.


Mikäli Astrid Lindgrenin Peppi-kirjat, tai tv-sarja, ovat tuttuja, niin moni kohtaus herättää ahaa-elämyksen. Räiskäleiden paisto (ja niiden kanssa tanssiminen), harjoilla luistelu eli lattioiden pesu, roistojen ryöstöyritys (Huvikumpuun murtautuvat rosmot Jymy-Juntunen (Antti Keinänen) ja Kukkanen (Jouka Valkama) ovat juuri sopivan hurmaavia) ja siitä seurannut yhteistanssi Pepin kanssa. Jokseenkin kaunis ja ihana hetki on Pepin ja unessa näyttäytyvän isän (Johan Pakkanen) yhteistanssikohtaus, joka muistuttaa klassista balettia nostoineen jne. Myöhemmin myös Pepin äiti (Terhi Talo) laskeutuu taivaasta tanssimaan tyttärensä kanssa herkän kohtauksen. Peppi ehtii käydä tutustumassa kouluunkin, mutta eihän siitä seuraa kuin savun nouseminen opettajan korvista!

Tunnelmat vaihtuvat kun Peppi, Tommi ja Annika purjehtivat Hopsu-laivalla etelämeren saarelle tapaamaan Pepin isää. Laivalla on tietysti ryhmä salskeita merimiehiä. Upea uintikohtaus loihtii silmien eteen meritähtiä, meduusoita, helmisimpukoita ja vaikka mitä mereneläviä. Jammaavat taskuravut ja Pepin painiottelu hain kanssa on hauskaa katsottavaa. Pepin isä asuu varsinaisessa paratiisissa, ja siellä se vasta kaikkea mahdollista värikästä onkin. Paratiisilinnuista apinalaumoihin ja mahdottoman tanssillisine alkuasukkaisiin. Eksyypä paikalle kaksi urpoa turistiakin, mutta onneksi Peppi on paikalla pistämässä heidätkin ojennukseen. Peppi tanssii taas isänsä kanssa hienon dueton.


Hieman harmitti kun en päässyt Peppiä katsomaan livenä, mutta onneksi oli tämä mahdollisuus. Taltiointi näyttää hienoja lähikuvia mitkä eivät kauas katsomoon niin erotukaan. Taltiointi on kuvattu 14.12.2019 ja se on Yle Areenassa katsottavissa ainakin tämän kevään ajan.

Peppi on kyllä riemastuttava ja värikäs koko perheen tanssiesitys. Siinä missä lapset ihastelevat värikkäitä hahmoja ja huumoria, voivat aikuiset muistella nostalgisesti omia Peppi-muistojaan, ja toki ihailla hienoa ja monipuolista tanssia. Tässä on niin paljon muutakin kuin perinteistä balettia. Aivan mainio.



Kuvien copyright Mirka Kleemola.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti