Kuisma karauttaa pihamaalle
Lyhyesti (ja hei muuten, tässä jutussa on sitten juonipaljastuksia!): Eletään Venäjän vallan aikaa (tarkemmin 1880-lukua) hämäläisessä kylässä, ja kasakkajoukko saapuu Sankolan taloon pitämään paikkakunnalla järjestystä. Kasakoita johtaa korskea ja itsevarma Kuisma (roolissaan erinomainen Tuomas Peltonen, vaikkei ehkä komeista komein kasakka). Sankolan talossa asuu myös orpotyttö Helinä (ihanan raikas ja kaunis Inna Tähkänen), jota isäntä (leppoisa Lauri Ahola) olisi itsekin kosimassa, mutta isäntärenki Isma (hämmentävästi Mads Mikkelsenin näköinen eli hyvinkin karismaattinen Juha Oksanen) on myös päättänyt napata tytön itselleen. Mutta koska kosintayritykset ovat hitaita ja kömpelöitä ja kasakat karauttavat ratsuillaan parahultaisiksi pihaan, niin Ismahan jää lehdelle soittelemaan. Kasakoiden jengissä on myös sympaattinen Mishka (ihanaääninen Rami Mäkelä), joka on melankolinen ja viinaanmenevä, ja muutenkin aika traaginen hahmo. Mishkalla on omat syynsä kantaa kaunaa Kuismalle... (tämä vei tietenkin morsmaikun Mishkalta muinoin).
Isma ja Helinä, ennen kasakoiden tuloa
Isman, Kuisman ja Helinän kolmiodraamasta ja kasakoiden nais/viina/yms. seikkailuista sitten vedetään loppunäytelmä tarinaa. Tarinaa, joka ei pääty hyvin kenenkään osalta. Isma on tietenkin mustasukkainen ja rauhallisesta rengistä kuoriutuukin ärhäkkä kilpakosija. Tämän kommentti: "saatanan kasakat" kuvastaa hyvin herran tuntemuksia, kun käy ilmi että Helinä lankesi sittenkin Kuisman pauloihin.
Hevosilla on iso rooli, ja Tuomas Peltonen on selkeästi ollut ennenkin ratsun selässä. Aika vauhdikasta menoa on, huh! Kasakoiden puheenparressa on ihana itäsuomalainen nuotti, missä oma korva lepää. Kasakoista Fedja (Eero Väätäinen, joka taas muistuttaa parrassaan hieman Russell Crowea) riiustaa piika Miinaa (Hannele Lepistö) ja varsinainen koijari onkin, tämäkin kasakka. Vanha tuttu Eila Henriksson vetää uteliaan naapurinemännän roolin aivan mainiosti, juuri sopivan suulas ja nenäänsä toisten asioihin työntävä.
Mishka pistää ripaskaksi ja kasakat antavat tahtia
Tottakai Fedja juonii sopivasti, että Kuisma saa Helinän pyykkireissulla pelastettua koskesta, näin sinetöiden Helinän ihastuksen enemmäksi. Välillä replikointi on ehtaa Suomi-filmikamaa, kuinkas muuten. Talon järkevä emäntäpiika Eeva (jämpti Nina Jauhiainen) on myös ihastunut Ismaan ja havittelee tätä, mutta on kyllä äiti/siskohahmo Helinällekin. Yksi kasakoista koittaa vokotella Eevaakin, mutta saa vain korvilleen. Eeva kyllä näkee heti miesporukasta mitä nämä oikein ovat. Jaa niin ja yksi suosikkini eli Pirjo Lammi on huutolaismummona oiva!
Lopulta kasakat syksyn tullen häipyvät teilleen, jättäen jälkeensä vain rikottuja sydämiä ja pahempaakin. Isma karkaa vankilasta (minne joutui motattuaan Fedjaa turpaan) ja tulee kostamaan Kuismalle, mutta joutuu vain tämän ampumaksi... Mishka tappaa Kuisman. Kuismalle lasta odottava Helinä hukuttautuu. Voi voi ja itkuvirsi. Lopuksi koivuasuihin pukeutuneet neidot kantavat märän ja kuolleen Helinän estradille... Ei auta enää Kuisman halailut ei. Huom. jo naimisissa olevan Kuisman.
Yksi iso plussa kauniista puvuista Maarit Ruohoselle. Varsinkin koivuasuiset nuoret naiset olivat ihana näky raikkaissa ja kauniissa puvuissaan, ilmaantuessaan milloin minnekin, tanssimaan ja laulamaan. Ja kasakoiden asut karvahattuineen ovat aivan nappivalinta! Mutta mahtoi ne hatut ja parrat olla kesähelteellä kuumat, huh. Erityisesti tykkäsin Helinän syyskesän keltaisesta hameesta ja keltaruudullisesta huivista, nam nam!
Alussa ja lopussa Eeva Oksala tunnelmoi viulun kanssa, mutta myös haitarimusiikin olisin mielelläni kuullut livenä enkä nauhalta. Äänitteenä tuli myös linnunlaulua ja kaikkia muitakin ääniefektejä, ja kasakoiden kuoro-osuudet olivatkin Pinsiön mieskuoron, höh! Tuli vähän huijattu olo, kun olihan siinä kasakkasakissa hyviä laulajia monta. Pääsääntöisesti kaikki esiintyjät osasivat laulaa erinomaisen hyvin.
Kovasti esityksessä (suomalaisen kesäteatteriperinteen mukaan) juostaan ympäri estradin. Se on hieman väsyttävää. Ja ne mikit, ne pätkii täälläkin, byääh.
Mutta kokonaisuutena oikein mutkaton kesäteatteriesitys - ja näytöksiä on vielä 8.8. asti. Sitäpaitsi oman kotikaupungin esitystä mennään katsomaan joka kerta, oli aiheena mikä hyvänsä. Kiitos taas tuttu porukka!
Näin esityksen alennushintaisella lipulla.
Virallisten kuvien copyright Jaana Viinikka
Alimman näyttämökuvan otin itse
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti