Pikavoitossa 2 peribrittiläistä työväenluokkaista kodinhoitajanaista haaveilevat Barcelonan reissusta ja muutenkin paremmasta elämästä. Tapahtumapaikkana on 84-vuotiaan Davyn asunto. Naiset ovat käyneet avustamassa miestä jo parin vuoden ajan, omilla työvuoroillaan. Mies elää veikkauksen, Frank Sinatran ja ristikoiden maailmassa. Frank Sinatralla onkin tärkeä osansa tarinassa, monessakin mielessä...
Loretta (Heidi Kiviharju) on hieman reppana, työttömälle muurarimiehelleen (jonka intohimo ovat tyhjänpäiväiset tv-visailut) ja lapsilleen omistautuva arkipäiväinen nainen. Sen sijaan Francis (Miia Selin) on varsinainen pimatsu! Leopardikuvioisissa asuissaan, kilisevissä helyissään ja muhkeassa tukassaan ja minihameessaan tämä manipuloi, venkoilee ja laskelmoi. Pinnallisen oloisesta naisesta löytyy kyllä vakavampikin puoli, ja loppua kohti tämäkin osoittautuu hieman syvällisemmäksikin. Tämänhetkinen miesystävä toimii pokena ja suhde tuntuu olevan varsin myrskyisä. Poikakin tehtailee laittomia DVD-levyjä. Molemmat naiset ovat aivan huikeita rooleissaan. Miten ne osaavatkin...
Kummallakin naisella olisi tarvetta hieman ylimääräiselle rahalle. Ja kuin taivaan lähettämänä Davy potkaisee tyhjää, ja viikon eläkekin on vielä lunastamatta, vedonlyöntivoitosta puhumattakaan. Ja mitä tekevät nämä pienipalkkaiset naiset epätoivossaan? Se kannattaa mennä itse katsomaan. "Davy olisi halunnut tätä".
Davyn kodin kaltaisia olen nähnyt Englannissa pilvin pimein eli Pirjo Liiri-Majavan lavastussuunnittelu on varsin osuva. Samoin hänen pukusuunnitelunsa, huh! Varsinkin Francis on aika tyrmäävä vaatetuksineen. Tuomas Parkkinen ohjaa tämän kaksikon hienoihin suorituksiin.
Ei mitään suurta ja syvällistä, mutta vallan riemukas ja viihdyttävä komedia. Kannattaa ehdottomasti nähdä jo pelkästään näiden kahden komediennen loistavia kykyjä ihallakseen.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Valokuvien copyright Kari Sunnari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti