Joo, näytös oli kuvattu 13.7.2005 Almeidan matineassa. Richard Eyre ohjasi. Lavastus ja puvustus oli runsasta, rönsyilevää ja aikaa kuvaavaa. Upeita pukuja oli etenkin Heddalla!
Pääroolissa narttumaisena Heddana, joka on joutunut tylsiin naimisiin, on Eve Best. Onnistuu mun mielestä tuomaan hyvin esiin sen onnettoman olemuksen. Hedda kohtelee miestään tylysti. Kumpikin haluaa tietynlaista elämäntyyliä ja -laatua, ja kun se karkaa heidän ulottuviltaan, niin siitä tulee lisää konfliktia parisuhteeseen. Puolen vuoden häämatka oli rasittava ja tylsä, akateemikon vaimon elämä ei olekaan niin hohdokasta kun Hedda on kuvitellut - mies oli hautautunut dokumentteihin ja arkistoihin...
Heddan hieman reppanaa ja pitkäveteistä (no ainakin Heddan mielestä) miestä George Tesmania esittää varsin malliikkaasti Benedict. Tesman koittaa miellyttää vaimoaan, mutta on niin kovin tavanomainen ja akateemisen kuiva. Mutta innostuessaan Tesman muistuttaa Sherlockia :-))
Hedda kuluttaa aikaansa flirttailemalla perheen ystävälle tuomari Brackin kanssa (jota esittää oikein hienosti Iain Glen).
Konfliktit Heddan ja miehensä sekä tuomari Brackin välillä johtaa lopulta kriisiin ja näytelmän onnettomaan loppukohtaukseen (jota en paljasta siltä varalta että tarina ei ole tuttu!). BC tavoittaa hyvin Tesmanin tunnemyrskyn, kun tämä epälee vaimoaan uskottomaksi ja odottavan lasta toiselle miehelle. Itku ja hermojen menettäminen on hyvin todentuntuista. Ja Heddalle huutaminen! Tämän tunnepurkauksen jälkeen Heddakin alkaa kutsumaan miestään etunimellä ainaisen Tesmanin sijaan!
Jamie Sives oli muuten Eilert Loevborg, Heddan exä.
"People don't do things like that" - sanotaan lopuksi, Heddan ratkaisun jälkeen. Ei niin. Ja silti, niin ne vaan tekee.
Oli ihan katsomisen arvoinen taltiointi, vaikkei BC nyt mitenkään säkenöinyt lavalla.
Käsiohjelma on muuten kokonaisuudessaan luettavissa Almeidan sivuilla täällä. Hyvää palvelua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti