Tämä William Kleinin ja Daido Moriyaman näyttely olikin ihan viimeisiä päiviä auki (loppui näemmä 20.1.). Ihan kiinnostavia kuvia kyllä, ei siinä mitään.
Ei nyt niin kamalan talvisen oloinen keli?
Sieltä kävelin sitten Marien kanssa NT:n arkistoon, jossa vietinkin sitten koko iltapäivän, aina jonnekin kuuteen asti. Enkä saanut katsottua kuin yhden näytelmän, tai oli se kaksi erillistä, mutta 1 ja 2 osat.
Kyseessä siis brittiläisen nuorten/fantasiakirjailija Philip Pullmanin trilogia Universumien Tomu, tai siis His Dark Materials. Olen sen suomeksi lukenut, ja on hieno saaga. Tämä oli sitten Nicholas Wrightin kirjoittama näytelmä kirjojen pohjalta. Tässä Wikipedian artikkeli asiasta, mukana myös tietoa näytelmästä.
No, NT teki siitä loppuvuodesta 2003 oman versionsa, tai 2 erillistä näytelmää, kumpikin yli 3 tuntia. Oli aikamoinen sessio istua se yhtä soittoa läpi, en käynyt vessassa tai syömässä tai mitään. Tallenne oli vielä vanhalla VHS-nauhalla ja aika huonolaatuinen.
Mutta sai siitä sellaisen kalpean aavistuksen kuinka upea ja massiivinen produktio se oli! Tästä parin minuutin videoklipistä saa ehkä jotain käsitystä. Nousevia, laskevia, pyöriviä lavarakenteita oli kyllä hyvin käytetty.
Mutta se tärkein syy oli Ben Whishaw! Tämä oli BW:n eka varsinainen rooli, sen jälkeen kun valmistui kesäkuussa 2003 RADAsta. BW esittää sekä Kaisaa (Serafina Pekkalan daimoni) että Veli Jasperia. Oikein oli oma itsensä Jasperina, ja hyvin liikutti myös Kaisaa (hanhi).
Ylipäätään visuaalisesti näytelmä oli toteutettu äärimmäisen hienosti. Varsinkin nukketeatteri-tyyliset daimonit oli upeita ja "nukkemestarit" sulautuivat aika hienosti taustoihin. Olisinpa saanut nähdä tämän ihan livenä teatterissa!!
Yli 6 tuntia tuolissa kökittyäni niin lähdin takaisin Waterloon asemalle ja siitä sitten Jubilee-linjalla Swiss Cottagea ja Hampstead Theatrea! Marie ei ollut vielä tullut, joten kerkesin hyvin syömään päivän ensimmäisen ateriani eli asemalta mukaan nappaamani Upper Crustin pekoni-brie-karpalo-pinaatti-patongin :-))
