Frankenstein / NT Live 24.11.2014

Tämä on se versio minkä olen nähnyt vähemmän kertoja, ja kylläpä tuntuikin raikkaalta ja hyvältä, nähdä taas se parempi Victor! Melkeinpä tällä kertaa voisin sanoa että tykkäsin enemmän tästä, ainakin tällä katselukierroksella.

Kaikenlaisia pikkuvertailuita tuli taas tehtyä kun viime viikolla näki sen toisen version. Esimerkiksi Jonny Lee Millerin Creature koittaa käyttää puhetta jo paljon aiemmin, ilman siis että DeLacey sitä alkaa opettaa. Lisäksi JLM:n notkeus; miten aikuinen mies saa omat varpaat suuhunsa, mysteeri! Ja loppukohtauksessa hienoa miten Victor liikkuu/ryömii ihan samoin kuin Creature alussa, ja puhekin alkaa olla yhtä alkeellisella tasolla. Kun sen sijaan Creature puhuu melko sujuvasti jo. Osat ovat vaihtuneet.

Jotenkin rytmitys ja se täysillä näytteleminen on tämän version Victorilla (Cumberbatch) paremmin hallussa, kun "sillä toisella". Ja tarttee sanoa että ne Victorin vaatteet, erityisesti pitkävartiset saappaat ja liehuvat takin helmat, ovat aika pukevia. Eikä yhtään pahaa tee katsoa punatukkaista hiuspörröä pulisonkeineenkaan :-))

Naomie Harris on vaan ihana!

Kiva että Finnkino toi tällä katselukierroksella molemmat eri versiot nähtäville, myös tämän vähemmän Suomessa näytetyn. Vaikka kyseessä on sama näytelmä, niin ne ovat silti niin erilaiset. Molempi parempi.

Valitettavasti tällä kertaa ei ollut paikan suhteen niin hyvä tuuri kun viime viikolla, sillä mun vieressä istui karkkeja mussuttava ja rapistava tyyppi, joka vielä ryysti juomapullosta aika kovaäänisesti. Ja istui hyvin levottomasti. Olikohan ekaa kertaa katsomassa näytelmää... Huoh kummiskin.

Frankenstein / NT Live 17.11.2014

Olen jo tainnut tipahtaa kärryiltä montako kertaa tämä näytelmä on tullut NT Livessä tullut nähtyä. Aika monta kuitenkin. Mutta aina siitä saa jotain uutta irti. Nytkin oli Tampereella sali melkein täynnä, paljon uusia katsojia.

Tällä kertaa Finnkino näyttää molemmat versiot viikon välein. Nyt ensin oli se ehkä hitusen parempi eli Benedict Cumberbatch Creaturena. Jaksan edelleen ihmetellä sitä fyysisyyttä ja täydellistä heittäytymistä rooliin. Ja edelleen mua nyppii jotenkin kun Jonny Lee Miller hikoilee peruukissaan Frankensteinina niin kauheasti. Eihän se sille mitään voi, mutta lähikuvissa kun hiki vaan valuu puroina niin on se ällöä.

Creaturea maskeerataan esityskuntoon

Tarina vaan on kaunis, ja kamala. Hirviö on täysin tyhjä taulu, minkä yhteiskunta muokkaa tuommoiseksi. Eihän se alkujaan mikään hirviö edes ole, vaan todella hyvä ja lämminsydäminen. Itseään saavat ihmiset syyttää.

Naomie Harris on niin ihana kanssa, haluaisin nähdä hänet teatterin lavalla vielä joku kaunis päivä.

Ärsytti kun niin monella oli popcornia ja rapisevia karkkipusseja, mutta kerrankin yleisö söi niitä hiljaa! Ei häirinnyt lainkaan. Tästä siis aplodit Tampereen Plevnan yleisölle!

Ei tästä nyt mitään uutta sanottavaa löydy, muuta kun menkää katsomaan ainakin nyt se toinen versio ensi maanantaina, mikäli tän missasitte. Siinäkin Cumberbatch on ylivertaisen hyvä, mutta nyt vaan Frankensteinin roolissa.

Frankenstein / NT Live 6.1.2014

Joo-o, vuoden ensimmäinen teatteriesitys oli nyt sitten NT Liven Frankenstein, koska 3.1. Teatteri Jurkan Frankie ja Johnny peruuntui (esitys siis peruuntui mistä lie syystä).

Olen mennyt jo laskuissa sekaisin kuinka monta kertaa olen tämän nähnyt. Viime lokakuun lopussa nyt viimeksi.

Harmi kun se on useimmin juuri tämä versio, mutta ehkä JOS se parempi versio on pakko valita, niin se on tämä, missä siis Benedict Cumberbatch on Creature ja Jonny Lee Miller Frankenstein.

Ja olen NIIN iloinen siitä että Tampereellakin oli 2 salia täynnä (tai toinen ei tainnut olla IHAN kokonaan täynnä) ja Helsingissä ja Turussakin oli mukavasti porukkaa. Mainostus tuottaa tulosta!

Olihan se ihan loistava taas. On oikeasti ihan absurdia miten saman näytelmän sama versio (tismalleen sama versio, koska on tallenne) jaksaa kiehtoa kerta kerran jälkeen. Joka kerta se teksti ja se näytteleminen ja kaikki vaan on tuoretta ja hienoa ja ihanaa!

Ei tästä vaan ole mitään negatiivista sanottavaa. Muuta kun olisi kiva vaihteeksi nähdä se toinenkin versio, koska Cumberbatchin Frankenstein on niin huikean hieno (ja ylivertainen) myös.

Ja extrabonuskivaa oli nähdä monia tuttuja katsomossa, keille tämä oli ensimmäinen kerta ko. näytelmän parissa! Mun rummuttaminen ja valistustyö ei siis ole kokonaan mennyt hukkaan :-)

Frankenstein / NT Live 31.10.2013

Vaihteeksi taas katsomassa Frankensteinia. Tällä kertaa brittiversiota, sitä alkuperäistä siis. Paikkana Shakespearen kotikylä Stratford-Upon-Avon (jonne tulin kyllä muissa tarkoituksissa) ja Picturehouse leffateatteri. Tässä versiossa Cumberbatch Creaturena ja Jonny Lee Miller Frankensteinina.

De Lacey: Do you see the moon?
Creature: There. There is it.
De Lacey: Describe it to me.
Creature: Solitary.
De Lacey: That’s a good word. Good.
Creature: And sad, like me.
De Lacey: Why is it sad?
Creature: Because it is solitary.

Ei tunnu olevan mitään väliä montako kertaa tämän näkee, koska joka kerta on aina yhtä hyvä. Mulla oli hyvä paikka, neljännen rivin keskellä. Muutenkin leffateatteri oli sairaan mukava, meinaan penkit oli sellaiset mistä liukui jalkaosa eteenpäin kun työnsi, tai siis istuinosa. Tai jotenkin. Alkukuvana oli se lyhyt dokkari näytelmän tekemisestä. Ja tietty ennen sitä mainostettiin tulevia NT Live näytöksiä (mm. se lyhyt Hiddlestonin haastattelu Coriolanuksesta). Ja juontaja Emma Freudilla oli ihan uusi spiikkaus tähän juhlavuoden encore-esitykseen.

Tällä kertaa kiinnitin huomiota kaikenlaisiin pieniin yksityiskohtiin. Siihen tekstiin enemmän, ja siihen kuinka Cumberbatch väänteli ja heilutteli koko esityksen ajan erittäin pitkiä ja liikkuvaisia varpaitaan :-) Ja kuinka siinä lopun makuuhuone/raiskauskohtauksessa, kun hirviö on kokoajan sängyssä petivaatteiden alla piilossa, niin katsoin kuinka se hengittää siellä niin että peitto nousee. Koska siinä kuitenkin Victor ja Elizaberh käyvät aika kauankin keskustelua. Ja koko sen ajan hirviö on piilossa peiton alla.

Slowly I learnt the ways of humans: how to ruin, how to hate, how to debase, how to humiliate. And at the feet of my Master I learnt the highest of human skills, the skill no other creature owns: I finally learnt how to lie. 

Mutta joo, huikean hieno esitys... Tammikuussa sitten taas seuraavan kerran, kun Finnkinokin näyttää tämän version. Mä kyllä tykkään toisestakin kovasti, koska BC on vaan niin hyvä myös Victorina. Lee Miller on vaan niin vaisu ja mitätön kummassakin. Ja mua häiritsi tavattomasti miten paljon se hikoilee. Siis fyysisiä rooleja nuo molemmat, mutta JLM valuu hikeä ihan noroina. Peruukin altakin, ja miten se näyttää peruukkikin kastuneelta?

The son becomes the father, the master the slave. I have led him across the Black Sea, through Tartary and Russia. I have led him past Archangel, and out on to the ice. We go north, always north. His dogs are dead; his supplies exhausted. But we have a compact we must keep: he lives for my destruction, I live to lead him on.


Lainaukset Nick Dearin näytelmästä Frankenstein.

Kuvan copyright National Theatre

Trainspotting / Linnateatteri 6.9.2012

Eilen tuli Elinan kanssa käytyä katsomassa 1.9. Suomen ensi-iltansa saanut Trainspotting. Turun Linnateatterin ja Turun Ylioppilasteatterin kimppatuotanto oli varsin mielenkiintoinen.Tämä Irving Welshin romaani ja sittemmin Danny Boylen huikea leffaversio kääntyy ihan suht ok näyttämöllekin. Esitys oli K15, ihan aiheesta. Siitä on trailerikin :-)

Teatterin sivuilla sanotaan näin:

Trainspotting kertoo räävittömän tarinan nuoren edinburghilaisen miehen silmin. Mark Rentonin elämä etenee huumeiden ja kirjavan ystäväpiirin pyörteessä eikä yhteiskunta tai sen säännöt voisi vähempää kiinnostaa. Ulkopuolisen silmin väkivallan ja nautintoaineiden liitto on normien irvikuva, mutta näille nuorille se on arkea. Spiidipäissään mentäessä ei maalliset murheet paina, mutta kuten aina, menneisyyttään ei voi paeta.

Snoopi Siren ohjaa ja pääroolissa Rentonina Mikko Rantaniva. Käsiohjelmaa ei ollut tarjolla ja teatterin kotisivutkaan eivät erittele esiintyjiä (tästä iso miinus). Muissa rooleissa Miska Kaukonen, Tiina Rantanen, Linda Tavio, Mariella Nikkanen, Tuomas Pullola, Jussi Jätinvuori, Jenni Helenius, Jaakko Kanniainen, Heini Haapaniemi ja Pauliina Laaksonen-Elden.

Esityksessä oli aika hyvin käytetty myös filmimateriaalia ja projisointeja. Suomennos tuntui ihan toimivalta. Musiikki oli aika kovalla ja sitä käytettiin paljon, kuten elokuvassakin. Tanssikohtauksia oli vähän väliä, mutta kyllä ne toimivat ihan hyvin. Kaikki (leffan) pääkohdat oli mukana :-)

Kyllä mä tykkäsin, vaikka esim. leffan edinburghilaisia maisemia jäi kaipaamaan... Aika synkkähän tämä on ja karmeakin, mutta silti hyvä.

NT Live Frankenstein Suomessa 20.8. ja 27.8.2012

Creature: “Slowly I learnt the ways of humans: how to ruin, how to hate, how to debase, how to humiliate. And at the feet of my master I learnt the highest of human skills, the skill no other creature owns: I finally learnt how to lie.”

Molemmat versiot on nyt nähty. Ja tarttee sanoa että edelleen olen hyvin vaikuttunut. Kestäisi vaikka kuinka monta katselukertaa. Mahtavaa, järisyttävän kaunista ja koskettavaa.

Viikko sitten oli tilaa ihan reilusti Tampereella, mutta tänään oli sitten loppuunmyyty sali. Tosin se oli pieni sali, mutta silti. Aamulehden Valo-liitteessä ollut pieni puffijuttu ehkä auttoi. Tai lauantaina loppunut Sherlock telkkarista?

Kävimme Elinan kanssa keskustelua tänäänkin esityksestä ja meidän mietinnät kummastakin versiosta on luettavissa täältä (eka versio) ja täältä (toka versio).

Mitäs uutta siitä nyt sanoisi... Toiset osaa näytellä, ja toiset ei.

The Guardian kirjotti todella upeasti esityksestä helmikuussa 2011 (lihavointi oma).

Instead it’s a humane, intelligent retelling of the original story in which much of the focus is on the plight of the obsessive scientist’s sad creation, who becomes his alter ego and his nemesis: it’s rather like seeing The Tempest rewritten from Caliban’s point of view.

Lopussa Victor Frankenstein ja luomuksensa todellakin lähentyvät toisiaan, niin fyysiselllä tasolla kuin vielä enemmän henkisesti. Eli Victorin jalat alkavat kramppaamaan ja tulee sellaisia pakkoliikkeitä kuten Creaturellakin. Tämä vielä korostui tämän päivän versiossa, missä Benedict C. esittää Victoria ja Jonny Lee Miller Creaturea. He tuntuvat lopussa melkein muuttuvan yhdeksi, tai yhden ja saman henkilön eri puoliksi. Kuin kaksijakoinen persoona.

Tässä versiossa raiskauskohtaus oli ehkä parempi. Mutta kyllä se vaan niin on, että BC varastaa show'n kummassakin versiossa, ja hänen Creature on parempi ja myös Victor. Näyttelijänä aivan omaa luokkaansa.

Frankensteinista ei DVD:tä

Lukuisten adressien ja pyyntöjen ja aneluiden jälkeen National Theatren mediapäällikkö ja NTLive tuottaja on nyt vastannut lopullisella päätöksellä: Frankensteinia ei tulla julkaisemaan DVD:llä. Piste. Vaikka kiinnostusta olisi. Paljon.

It is currently the wish of the creators and actors of Frankenstein that it not be released as a DVD.  This is not in any way about money, but is purely about the quality of the experience and the desire that Frankenstein remain, to some extent, ephemeral – the nature of what theatre is by its very definition.

Koko kirje täällä.

NT Live Frankenstein / 14.6.2012

Henry V:n jälkeen raahustin Thamesin rantaa pitkin... Kävin National Theatren kaupassa, kävin BFI:n kaupassa, kuuntelin hetken musiikkia NT:n pihalla, ja sellaista yleistä notkumista. Pikkuhiljaa siirryin sitten jalkapatikassa toiselle puolelle rantaa, kävin Covent Gardeninssa ostamassa Mialle teetä Whittard of London-kaupasta (siellä on kuulemma maan parhaat teet) ja sitten kävin hakemassa Frankenstein-liput Covent Gardenin Odeonin lippukassalta. Matkalla poikkesin Forbidden Planetissa... ostamatta mitään!

 Emmä tiä onks tää NT rakenuskaan kovin kaunis...

Mullahan oli sitten toinen lippu ylimääräinen, ja kysyin siinä kassalla että voiko ne lunastaa sen. Esitys oli loppuunmyyty ja siihen sattui just tulemaan sellanen n. 85 v pappa joka olisi halunnut päästä. Niinpä möin mun lipun sille ja kumpikin oli tosi tyytyväisiä ratkaisuun :-)

Treffasin Marien taas Starbucksissa Dominion Theatren likellä. Palautin sen Tate Modern-jäsenkortin ja kahviteltiin ja turistiin. Mukava ihminen, ja jos tuntuu että mä käyn paljon teatterissa tai kulttuuririennoissa, niin voin kertoa ettei tämä ole mitään Marien käyntimääriin nähden. 3-5 näytöstä/esitystä/kulttuuririentoa viikossa. Tietty Lontoossa valikoima on aika runsasta...

Melko viime tipassa menin takaisin leffateatterille, ja kerkesin vielä tapaamaan Astaakin ennen näytöstä. Tai Asta bongasi mut sieltä salista ja juteltiin siinä hetki. Kiva oli tavata livenä.

Sitten se Frankenstein. Siinä aluksi tuli mainoksia ja trailereita ja kaikkea. NT Live-koordinaattori Emma Freud piti pienen videotervehdyksen. Ja sitten tuli lyhyt dokumentti Frankensteinin harjoituksista ja teosta. Se oli kyllä tosi kiinnostava!

Itse taltiointi sitten. Ei mulla riitä sanoja kuvaamaan miten ihmeellinen, täydellinen, loistava, henkeäsalpaavan kaunis ja toisaalta aka karmivakin näytelmä se oli. Kumpikin näyttelijä oli todella hyvä, siis sekä Cumberbatch creaturena että Jonny Lee Miller Frankensteinina. Mutta faktahan vaan on, että JLM on aika hepponen näyttelijä BC:n rinnalla. Kummassakin versiossa, siis siinä minkä katsoin edellisenä päivänä arkistossa että tässä, niin se pesee JLM:n 100-2. Oikeesti, se on vaan yksi parhaita näyttelijöitä mitä maa päällään kantaa tällä hetkellä koko maailmassa. BC on ylivertaisen hyvä creature ja ylivertaisen hyvä Frankenstein.

Jos olisi pakko valita kumman version noista katsoisi niin se on ihan mahdoton tehtävä. Mutta ehkä sitten kuiteskin se missä BC on creature, koska se vaan on jotenkin huikea suoritus.

Mä en käsitä miten näin hienoa teatteria voidaan tehdä. Vieläkin tulee kyynel melkein silmään pelkästä ajatuksesta.

Frankensteinia a'la Sherlockology

Nimittäin mun suosikkisivuston ylläpitäjät, Sherlockologyn tiimi, kävi katsomassa myös Frankensteinin uusinta(filmi)esitykset muutama viikko sitten. Loistava, pohtiva ja informatiivinen arvostelu löytyy blogistaan, tietenkin.

Jutussa käydään läpi myös niitä eroavaisuuksia mitä oikeassa teatteriversiossa ja tässä NT Live-versiossa on - muutakin kun Creaturen alastomuus.

The actor would then perform everything you see afterwards, from his encounters with industry workers and people out on the land, until his arrival at the farm homestead, in that state of undress – save for the brown cloak. 

The effect was visceral, electrifying and almost bewildering, the audience confronted and quietened by what they were seeing before them. For purposes of the live broadcast, and presumably to prevent any complaints from around the world, the two actors performed the recorded version wearing what can only be described as a large nappy. While perfectly understandable, the effect from watching the recorded version after such a time is one of a sanitised production, and it lacks a huge degree of power.

As we’ve already said, we find it impossible to recommend one over the other, as in the end it will come down to a personal preference. With both, you get two spins on the same material, a true glimpse at the possibility of interpretation by an actor of the same character. It remains unmissable, and will no doubt be talked about in theatrical circles for a very long time to come – after all, we still are a year after its original debut. If you ever get the chance to see either recording of this remarkable play, we urge you go as an absolute priority.


PS. Kyllä se munkin juttu Frankensteinista vielä tulee...

NT:n Frankenstein Suomeen

Finnkinolla on nähty valo, tai adressi tuotti tulosta tai jotain muuta... Nimittäin näyttävät sitten kuitenkin National Theatren Frankensteinin!! Muualla maailmassa esitykset menee nyt näihin aikoihin, mutta jostain syystä Finnkinolla vasta elokuussa. Mutta parempi myöhään kun ei laisinkaan.

Helsinki, Tampere ja Turku on esityspaikkakunnat. Ja liput tulee myyntiin ensi tiistaina. Ja siis versio missä BC on hirviö ja Jonny Lee Miller Frankenstein on 20.8. ja se toinen missä roolit vaihtuvat niin sitten 27.8.

Sanomattakin lienee selvää että kumpaankin esitykseen olen menossa :-))

NT:n Frankenstein juttuja

Eli näytelmän ohjaaja Danny Boylen haastattelu The Times-lehdestä, erittäin kiinnostava...

Casting Victor and the Creature was always going to be a gamble. But Benedict [Cumberbatch] and Jonny [Lee Miller] just feel right, in the same way that Hugh Grant just wouldn’t feel right. You literally can’t cast it with four combinations in mind, so you have to go for quality. You have to back their ability as lead actors. They have to have the ambition and talent to command the stage, particularly as it’s the Olivier Theatre. It’s a challenging stage, a huge, huge space and it can swallow up actors very easily.

Ja samana päivänä (21.2.2011) kun Frankenstein sai ensi-iltansa Lontoossa, Metro-lehdessä oli aiheen tiimoilta haastattelu..


Cumberbatch, an actor of rare emotional intelligence on stage, and cerebral and charming in the flesh, is quick to bat away any audience preconceptions about how he and Miller might approach both roles.

‘I hate this distinction of me being some f***ing academic who has just managed to escape the allure of some postgraduate course, and Miller as this mad f***ing wild child with dyed hair from Trainspotting,’ he spits. 


‘We have different working methods but ever so slightly – we block on the same lines. We’ve got the same sense of humour and think much the same about what’s good and bad.’