Kevytkenkäinen nainen / Tampereen työväen teatteri 26.9.2017

Jaahas. TTT:n Kevytkenkäinen nainen (A Round-Heeled Woman) on näytelmä vanhemman naisen tarpeesta kokea vielä kerran seksiä miehen kanssa kenestä pitää. Ennenkuin täyttää 67. Tässä on lähtökohta ja sitten reilut pari tuntia seurataan naisen seikkailuita kirjeenvaihtoilmoitukseen vastanneiden miesten parissa.

Jane Juskan ilmeisen omakohtaisiin kokemuksiin perustuva näytelmä esittelee meille Janen. Vanhenevan naisen joka on omistanut elämänsä äidinkielenopettajan työlle, vapaaehtoistoiminnalle - ja elänyt ilman seksiä kolmekymmentä vuotta. Kirjat, ja varsinkin Anthony Trollopen kirjat itsellisine sankarittarineen, tuovat lohtua ja seuraa. Jopa niinkin paljon että että Janen suosikkisankaritar neiti MacKenzie ilmaantuu viktoriaanisissa röyhelöissään kommunikoimaan Janen kanssa. Neiti Mackenzieltä Jane saa vertaistukea ja keskusteluseuraa.

   

Sitä muuta seuraa ilmaantuu sitten kirjallisuuslehden seuranhakuilmoituksen jälkeen. Kaikenlaisia könsikkäitä jotka eivät ole kuulleetkaan Trollopesta ja ajattelevat vain seksiä, tissejä, rakastajatarta, omaa kirjaansa ja ties mitä. Miehiä jotka ovat valehdelleet ikänsä tai muita tärkeitä tietoja. Janella on kolme kriteeriä potentiaalisille miesystäville: ei republikaaneja, ei ukkomiehiä eikä mitään kauhean poikkeavaa. Ja kas kun heti jo ensimmäinen treffiseuralainen on tissifanaatikko taksikuski, joka taatusti äänestäisi Trumpia.

Jane tapaa myös sivistyneen ja fiksun miehen, mutta valitettavasti tämä on muka aivan liian nuori 33-vuotiaana. Harmi. Menneisyyden "haamut" putkahtelevat esille mitä yllättävimmistä paikoista ja opimme lisää Janen ongelmallisesta äitisuhteesta sekä mitä on tapahtunut hänen kadonneelle pojalleen.

Sinällään Jane Juskan ja Jane Prowsen kynäilemässä näytelmässä ei ole mitään vikaa, ja nauroinkin moneen kertaan. Silti en tullut tempautuneeksi teatterin taikamaailmaan millään tasolla. Maarit Pyökärin ohjaus on kyllä varmaotteista ja näyttelijätkin osaavat hommansa. TTT:n Suuri näyttämö on ehkä hieman liian suuri tälle näytelmälle, mutta kyllä Pirjo Liiri-Majavan lavastus sen täyttää. Sinikka Sokka on reipas Jane, joka koittaa olla positiivinen lukuisien pettymyksienkin jälkeen. Hän on selvinnyt epäonnistuneesta avioliitosta, muodonmuutoksestaan ja lapsensa katoamisesta - ja sinnittelee nyt sitten seksinetsinnässäkin.

    

Ilmari Saarelainen ja Esko Roine tekevät lukuisia enemmän ja vähemmän niljakkaita rakastajarooleja, vuosikymmenien kokemuksen tuomalla rutiinilla. Samuli Muje on sopivan ryhdikäs toisena Trollope-fanina, joka nyt sattuu pitämään vanhemmista naisista. Teija Auvinen ja Minna Hokkanen tekvät monia rooleja, myös Janen kikattavina ystävättärinä. Teatterin nuori kiinnitys Verneri Lilja koittaa omalla tavallan paikata hänen ja äitinsä välejä.

Musiikkia käytetään monipuolisesti, ja siitä plussaa!

Ei tämä ihan mun teekupillinen ollut, mutta sinällään hienoa että hieman tabusta aiheesta eli vanhemman naisen seksitarpeesta tehdään näytelmä. Aino Piirolan suomentama teksti on suorapuheista ja hetkittäin aika räväkkääkin, ja asioista todellakin puhutaan niiden oikeilla nimillä. Itsensä hyväksyminen on tärkeää, missä iässä hyvänsä.


Kuvien copyright Kari Sunnari.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.