Tämän erinomaisen musiikkivalikoiman päälle on sitten helppo tanssia, vai onko? Mestarikoreografi Tiina Lindfors on taas loihtinut hauskoja, kauniita, herkkiä, koskettavia ja ilkikurisen kekseliäitä tanssikuvioita. Miten tällein voi edes tanssia? Välillä otetaan tuolit käyttöön, tai läskipukua tai muuta, mutta kaikki lähtee sielusta ja nerokkuudesta. Lindfors on myös ohjannut ja käsikirjoittanut tämän tunteiden vuoristoratakabareen. Upeat upeat punahehkuiset puvut (ja toki muutkin esiintymisasut) on suunnitellut Tuula Bergqvist.
Illan aikana sukkuloidaan sujuvasti kolmella kotimaisella (miten tämä Turun reissu olikin näin kielikylpypainotteinen?), pohditaan miten yleisöä saadaan houkuteltua kabareen avulla, tai ylipäätään millä yleisöä saadaan katsomoon? Pitääkö olla nykytanssia, avantgardea, pornoa? Onko kolmemetrisellä munalla varusteltu mies paremmissa asemissa naisen saamisen suhteen? Vähän väliä antiikkipuhelin pirahtaa soimaan jossain nurkassa, ja joku kiihtynyt katsoja antaa palautetta. Laatu ei muka myy ja kukaan ei halua nähdä kabareeta. Ja kilin kellit! Tätähän me nimenomaan haluamme nähdä. Pyhät kabareekuviot, kuten Abbat laitetaan tanssimaan sillipurkkeina ja pahvihahmoina. Kaikesta tehdään hieman pilkkaa, sillä tavalla hauskasti ja kevyesti tottakai. Mutta pienellä napakkuudella toki. Välillä saamme tekstityksenkin jos ruotsinkieli tuntuu vaikealta.
Illan aikana otetaan lempeän ironisesti kantaa moneen asiaan vanhenemisesta tasa-arvoon. Mutta se kaikki tehdään hymyillen eikä saarnaten. Elämänilo kuultaa läpi kaikesta. Ei uusi aina ole hyvä; kaikki taide perustuu traditioihin. Monesti määrä korvaa laadun nykyään. Surullista mutta totta.
Viimeistään encorena kuultu Imagine avaaa loppujenkin kyynelhanat. Parissa tunnissa on kyllä koettu sellainen tunnemyrsky että moni muu teos voi moisesta vain haaveilla. ERIläiset eivät haaveile vaan tekevät. Laatu todellakin korvaa määrän.
HITtoCaBBAret:ia on nyt esitetty Suomen ja Ruotsinkin puolella sen aikaa, että nämä olivat tällä erää viimeiset esitykset. Mutta kenties ja toivon mukaan myös HITtoCaBBAret palaa joskus. 23.9. olisi vielä Oopperatalolla yksi näytös, johon on vielä saada lippuja myynnissä. Menkää. Ette kadu.
Kuvien copyright Matti Kivekäs, loppukumarruskuva oma.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti