perjantai 21. marraskuuta 2014

Jeffrey / Helsingin Gayteatteri 20.11.2014

Varsinainen sekametelisoppa, mutta hyvin värikäs, hauska ja suorasukainen! Ja mikä soundtrack! Marraskuiseen arki-iltaan viihdettä koko rahan edestä. Esitys oli loppuunmyyty, kuten kaikki loputkin, joten sorry vaan, missasitte tämän viihdepläjäyksen. Ensi kerralla kannattaa hankkia HGT-liput hyvissä ajoin (varasin omat jo syyskuussa).


Paul Rudnickin käsikirjoittamassa Jeffreyssä seurataan samannimisen tyypin (jota Petri Piatu Puhakka näppärästi esittää) kipuilua elämässä. Bilettämiseen ja irtosuhteisiin kyllästynyt näyttelijä & tarjoilija kohtaa salilla elämänsä miehen, juuri kun on päättänyt lopettaa seksin kokonaan. HIV-positiivinen Steve (Jarno Pimperi) olisi kaikinpuolin täydellinen, mutta Jeffrey ei halua sitoutua, varsinkaan pian kuolevaan mieheen.

Jeffrey ja Steve

Näytelmässä on paljon väriä, räiskyviä tunteita ja kaikenlaisia kliseitä, mutta jotenkin se luovii itsensä läpi karikoista. Tarina sinänsä tuntuu hetkittäin olevan ihan toissijainen. Herkullisia tyyppejä pursuaa joka kohtauksessa. Erityisesti mieleen jäivät Mikko Aution Isä Dan ja Makla Laineen toimittajatyyppi (joka muistutti ihan kauheasti yhtä aktiivista tamperelaista teatterikävijää).


Periaatteessa näyttelijöitä oli 12, mutta erilaisia tyyppejä oli kymmeniä ja kymmeniä. Tässä on upea puvustus (a'la Cris af Enehielm ja työryhmä) ja toki myös peruukit ja maskeeraus. Ja taitavat näyttelijätkin toki. Moni oli tuttu aiemmista HGT:n esityksistä ja tuntuivat pistävän parastaan tässä.

Seksiaddiktien kokouksessa

Ei tämä nyt pelkkää hilpeää Pride-festaria ollut, vaikka lopussa sellainenkin koetaan (NE PUVUT!!). Jeffreyn ystäväpariskunta Sterling (varsin elastinen Raino Ranta & Darius (kauniiksi meikattu Andreas Ikonen) - joka on muuten Cats-musikaalin bimbo tanssija, kohtaavat ikävyyksiä, ja ne väkisin heijastuvat myös Jeffreyn elämään.

Darius ja korkeat korot

Ja miten nämä kaikenkokoiset ja -näköiset miehet pystyy keekoilemaan niin korkeilla koroilla, se on arvoitus. Mä en itse pysyisi pystyssä edes puolet matalammissa :-)

Istuttiin Minjan kanssa eturivissä ja yhdessä vaiheessa sain syliini ihanan ison vaaleanpunaisen My Little Ponyn :-) Harmi kun se piti antaa pois.

Hurjan iso kiitos taas HGT:lle; vallan mainio esitys!



HGT-kuvien copyright Tiina Rantala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti