sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Kysy siskoilta / Turun kaupunginteatteri 23.10.2021

Tiesin että tämä esitys käsittelee naiseuden teemoja, mutta sitä en tiennyt että se tekee sen näin hauskalla ja tinkimättömällä asenteella. Hurmaava esiintyjäporukka, mukaansatempaavat biisit, tietoa ja tunnetta puristettuina tekstiin. Reilun 2,5 tunnin jälkeen olen totaalisesti hurmattu ja viihdytetty. Ja jos niin voisi sanoa, myös voimaantunut. 

Kysy siskoilta on käsikirjoittaja-ohjaajansa Satu Rasilan, säveltäjä Anna-Mari Kähärän ja laulujen sanoittajan Susanna Haaviston rakkauden ja luovuuden lapsi. Laulut kertovat kaikesta mahdollisesta: kuukautisista, vaihdevuosista, lapsettomuudesta, PMS-oireista, hormoneista, keskenmenoista, gynekologikäynneistä, peilikuvan kauhuista, hysterian historiasta... Paljon historiallisia kuvaelmia näyteltyinä, monta hersyvän iloista tarinaa, mutta myös monta haikeaa ja surullista. Lopputulos ei ole luentomainen, jäykkä tai muodollinen, vaan oikeasti elämästä ja arjesta kertovaa. Kaikki nämä tarinat ovat tapahtuneita esiintyjäsakille, tai heidän tuttavilleen. Noloimmat menkkakokemukset, miestentautien poliklinikan pohdinnat, miesten keksien syöntitavat... Moni arkinen asia saa ihan uuden katsantokannan. Esityksen tarkoitus ei ole solvata tai nauraa miehille, vaan nostaa naisasiaa tapetille. Jos siinä sivussa hieman saa vastakkainenkin sukupuoli kyytiä niin... 

Yleisö oli 98% naisvoittoinen, ja kylläpä meistä lähti ääntä. Naurua, taputusta, vislausta ja yleistä hyväksyvää hurinaa. Vanhemmat rouvat ympärilläni olivat kaikki ihan fiiliksissä, kaikilla varmasti omakohtaisia kokemuksia lavalla käsitellyistä teemoista. Tuntui kuin olisimme olleet yhtä suurta ja onnellista perhettä. Koskettavissa kohdissa nyyhkäisimme yhteen ääneen.

Esiintyjät ovat monenikäisiä eli toiset vielä lastensaanti-iässä, toiset jo sen ohittaneita. Ehdottomasti vahvuus! Anna Victoria Eriksson, Susanna Haavisto, Linda Hämäläinen, Pauliina Saarinen ja Riitta Salminen ovat niin läsnä, niin valovoimaisia ja niin upeita naisia kaikki. Huikea lavakarisma ja ääni, joka ikisellä. Tosin Linda Hämäläisen ääni vie minut eniten nirvanaan, kuten aina sen kuullessani. Pianon (ja muutaman muunkin soittimen) takana myhäilee Anna-Mari Kähärä ja muita soittimia taituroi Sara Puljula. Kummatkin armoitettuja muusikoita ja laulajia, ja niin monesta musiikkiteatterikuviosta tuttuja. 

Musiikki on kiitettävän monipuolista. Kansanmusiikkihenkistä, musiikkiteatteria, bluesia, a capella laulua, herkkää balladia. Jalkani naputtaa tahtia, ja taputusrytmiin on helppo lähteä mukaan. Yhteislauluakin. Kähärä on monipuolinen säveltäjä, mikä taas kerran tuli todettua.

Esityksessä on niin paljon näkökulmia naiseuteen että ihan jokainen nainen voi samaistua, vaikkei olisi edes syntynyt munasarjojen kanssa. Kaikki ovat jonkun äidin tyttäriä, asia mitä en ole tullut koskaan ajatelleeksi. Se näkeekö jokainen nainen peilissä äitinsä onkin hyvä kysymys. Kuinka monelle pahin asia mitä kumppanisi voi sinulle sanoa on: "sähän olet ihan kun äitisi"? Miksiköhän näin on... Miten pyristellä irti siitä peilikuvastaan ja äidinmallistaan? Vai kelpaisinko ihan omana itsenäni, tämmöisenä, tavallisena suomalaisena naisena?

Esiintyjät on puettu rennosti, kukin oman persoonansa näköisiin vaatteisiin. Tuomas Lampisen käsialaa, kuten hienosti patinoidut ovetkin näyttämön takaosassa. Niistä saadaan myös aihetta sisääntulopohdiskeluun. Sonya Lindforsin tarkkaan ajoitetut koreografiat toivat liikettä lavalle.

Yhdessä vaiheessa puhutaan vanhenemisesta ja rypyistä. Linda Hämäläinen julistaa haluavansa olla luomuvanhus, koska vanhat ryppyiset naiset ovat ihania. Yleisöstä kuuluu vilpittömällä äänellä "kiitos", ja se herättää valtavan aplodimyrskyn ja naurunremakan! Tämä esitys itkettää ja naurattaa, käy suoraan ja armotta tunteisiin, hyvässä ja pahassa. Olen väsynyt ja hengästynyt, mutta onnellinen ja ladattu täyteen (nais)energiaa. Jonkunlainen seesteinen hurmos voisi kuvata fiiliksiäni. Tällein vaihdevuosi-ikään ehtinyt sai esityksestä paljon myös vertaistukea!

Kysy siskoilta on vähän kuin keikkakokemus, stand up show, teatterielämys, naisasian seminaari ja uskonnollinen tilaisuus, kaikki käärittynä samaan pakettiin. Voisin suositella tätä ilman muuta jokaisella tuntemalleni naiselle, ja tuntemattomille myös. Mutta myös miehille, monestakin eri syystä. Haluan ehdottomasti kokea tämän energialatauksen uudelleen ja onneksi esitykset jatkuvat toukokuulle asti! 


Esityskuvien copyright Otto-Ville Väätäinen.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti