lauantai 13. syyskuuta 2014

Conus Marmoreus!! ja Nolla Nolla / Zodiak 12.9.2014

En tiedä mistä sain kipinän lähteä katsomaan näitä kahta nykytanssiesitystä. Koskaan ennen en ole Kaapelitehtaalla Zodiakissa käynytkään. Seurakseni sain tanssia monipuolisesti ja aktiivisesti harrastavan kaverini Sallan.

Illan ohjelmistossa oli kaksi nelikymmenminuuttista kantaesitystä. Ensimmäisenä Disneyn Milla Magian Noidutut Kotilot -sarjakuvatarinaan perustuva Conus Marmoreus!! Miten sarjakuvan kerronnan ja nykytanssin voi yhdistää? Ainakin aika viihdyttävästi :-)

Anne Hiekkaranta vastasi niin koreografiasta kuin esityksestäkin. 121 sarjakuvaruutua, joissa yhteensä 239 eri liikettä (jotka kaikki on ystävällisesti lueteltu käsiohjelmassakin). Huh! Hetkittäin piti kyllä konsultoida käsiohjelmaa koska en ihan tajunnut mitä estradilla tapahtuu. Mutta tämä johtunee taas omasta sivistymättömyydestäni.

 

Estradi piti sisällään vain ison valkoisen muovipressun lattialla. Hetkittäin mukaan tuli muutakin rekvisiittaa, kuten lötköisiä pinkkejä meritähtiä, tai pinkkiä peruukkia. Mutta pääsääntöisesti esillä oli vain kiehtovasti liikkuva tanssija. Osan kohtauksista Hiekkaranta myös selosti, sekä suomeksi että englanniksi.

On siinä jotain kiehtovaa kun kaunis kalju nainen esittää tanssien sarjakuvaa!


Olennainen osa esitystä oli Tuomas Fräntin mahtava livemusiikki/äänet (ja äänisuunnittelu). Mieshän on varsinainen multi-instrumentalisti! Ja osallistuu esitykseen keräilemällä meritähdet pienellä skootterilla. Sekä lisäksi tarjoilee maistuvia drinksuja 3 minuutin rantakohtauksen ajalla :-) Loistavaa! Interaktiivinen tanssiesitys.

Jostain syystä typerä blogi ei anna taas linkittää videota suoraan, joten laitetaan linkki sitten esityksen mainosvideoon. Siitä saa hieman käsitystä mistä tässä oli kyse.

Väliajan jälkeen palasimme takaisin saliin. Nyt lattia oli verhoiltu sanomalehdillä, tiukka suorakaiteen muotoinen alue, mitä valoilla vielä korostettiin. Illan toinen esitys oli Joona Halosen koreografia Nolla Nolla, missä esiintyi kaksi miestanssijaa Guillermo Sarduy ja Pasi Seppä. Tästä taisin ymmärtää vielä vähemmän, mutta hetkittäin oli aika vaikuttava.


Esityksen lopussa olivat miehet niin vähentäneet vaatetta kuin kierineet sanomalehdissä joten lehtisuorakaide ei ollut enää ihan niin siisti. Monenmoisia kuvioita nähtiin yhdessä ja erikseen ennen kuin sotkettuihin sanomalehtiin asti päästiin.

En tiedä olenko mä niin konservatiivinen, että perinteinen baletti on helpompaa/kauniimpaa. Vai oliko nämä kummatkin vaan NIIN moderneja että en ihan ymmärtänyt. Molemmissa esityksissä oli paljon kiinnostavia elementtejä ja olen hyvin tyytyväinen että menin katsomaan. Ja voi esityksestä pitää vaikkei sitä nyt niin aina ymmärräkään!

Kiitos Sallalle seurasta - otetaan uusiksi!


Kuvien copyright Zodiak (en löytänyt mistään kuvaajan nimeä!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti