The Book of Mormon / Prince of Wales Theatre 10.1.2015

Monta vuotta (no, siitä asti kun esitykset Lontoossa alkoivat helmikuussa 2013) on tämä pitänyt nähdä, mutta on aina jäänyt ja jäänyt. Lähinnä siksi, kun tuntuu että musikaalit on "aina" Lontoossa ja niiden näkemisellä ei ole niin kiire. Näytelmä pyörii yleensä vaan rajoitetun ajan, joten niiden katsominen menee etusijalle, kun mietin mitä esityksiä haluan kullakin reissulla nähdä. Mutta tällä reissulla kun oli luppoaikaa ja ei ehkä niin kauheasti must see -juttuja tarjolla, niin päätin vihdoin repästä ja mennä katsomaan. Toinen syy katsomattomuuteen on varmaan törkeänhintaiset liput. Niinkun nyt nämä West Endin huippumusikaalit aina maksavat. Mun lippu oli vajaat £50, mutta paikka oli permannon rivillä R eli aika takana. Ihan hyvä se silti oli, mutta vetoinen ja kylmä (ulko-ovet oli lähellä ja olin vielä rivin päässä).

The Book of Mormon oli juuri niin hillitön, räävitön, hauska ja hulvaton kuin kuvittelinkin. Tai oikeastaan vielä enemmän. Siinä sai mormonit ja uskonsa kyytiä, mutta myös moni muu asia. Yleisö suorastaan ulvoi naurusta mitä pidemmälle mentiin. Hirveän hyvää viihdettä, ja en ihmettele lainkaan kaikkia palkintoja mitä tämä musikaali on niittänyt vuosien saatossa. Veikkaan että useampikin katsoja oli katsomassa toista, kolmatta tai n:ttä kertaa. Mikäli tilaisuus tarjoutuu, haluan itsekin nähdä toistamiseen.

Prince of Wales Theatre jouluvaloissa

Tässähän siis seurataan kahden nuoren mormonipojan tarinaa, alkaen heidän perhe-elämästään ja lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksesta aina lähetysmaahan. Toinen heppu Elder Price (Billy Harrigan Tighe) on suoraselkäinen, korkeaotsainen ja tavoitteet korkealla pitävä ja tosissaan uskova nuori mies. Joka oikeasti uskoo asiaansa ja jumalaansa - ja toivoo pääsevänsä Floridan Orlandoon lähettilääksi. Toinen taas eli Elder Cunningham (David O'Reilly) kikattava, hömelö, hätävalehteleva luuseri, joka tuntuu aina menevän sieltä missä aita on matalin. Tottakai nämä päätyvät pariksi, ja tottakai sijoituspaikaksi tulee synkin Afrikka ja siellä vielä erityisen surkea paikka eli Uganda.

Herrat pääsevät lopulta perille pieneen kylään, jossa jo 6 mormonilähetyssaarnaajaa on koittanut epätoivolla villejä käännyttää. Villejä niin. Kaikilla on AIDS, ja kovasti Idi Aminin oloinen mies (kenraali Butt-Fucking Naked) pitää valtaa, ja ihmisiä liekassa. Mormoneilla ei oikein käy flaksi, mutta onneksi kaksikko Price ja Cunningham saapuvat paikalle! Cunninghamilla on ihan oma tulkintansa mormonien pyhästä kirjasta ja selkeästi tarinat missä seikkailevat henkilöhahmot niin Tähtien Sodasta kuin Taru Sormusten Herrastakin vetoaa enemmän kyläläisiin kuin perinteisemmät mormonien opetukset.

Juonihan on aivan päätön, mutta ehkä se juuri siksi toimii. Musikaali kun on, niin laulua ja tanssia on paljon. Lähetyssaarnaajablondien siloposkikuoro vetää kovaa ja korkealta, ja kyläläisten musiikissa on afrikkalaisia elementtejä. Elder Pricen suurin ongelma (kun tämä joutuu helvettiin) on se että: "I can't believe Jesus called me a dick". Tässä on oikein toimivat lavastukset sun muut, ja tottakai kaikki ovat erittäin hyviä laulajia. Vaikka Cunninghamia näyttelikin understudy.

Kun tekijöinä on tv-sarja South Parkin luojat Matt Stone ja Trey Parker, vahvistettuna Robert Lopezilla, niin voitte kuvitella millaista huumoria esitys pitää sisällään. Kyllä, aika railakkaa! Juonitiivistelmän voi lukaista netistä, jos haluaa tietää enemmän (mutta en välttämättä suosittele).
Prince of Wales Theatre on valtavan suuri, ja koska paikkani oli aika takana, ja väkeä päästettiin sisään useaan otteeseen, niin hyvin vetoista ja kylmää siinä oli. Takki päällä piti istua.

Ihan helkkarin hauska ja viihdyttävä esitys! Jos kukkaro kestää ja saat lipun, mene ihmeessä (mutta pipo kannattaa laittaa hirmu löysään asentoon, tai ottaa kokonaan pois). Hasa diga eebowai vaan sullekin!

Teatterin ja käsiohjelman kuva omia, lopuista ei mitään tietoa. 

Taitavat kaikki olla Broadwayn tuotannosta sitäpaitsi.