torstai 29. kesäkuuta 2017

Her Infinite Variety / Paraisten urkupäivät, Kuitian linna 28.6.2017

Jos ei muutaman viikon takaisin juttu minusta Hesarissa muuta poikinut niin ainakin tämän! Eli kutsun Shakespeare-aiheiseen konserttiin Kuitian linnaan Paraisille. Eihän tuommoisesta voi kieltäytyä! Ensinnäkin konsertin aihe: Shakespearen näytelmien naisia sanoin ja sävelin. Vanha musiikki on todella lähellä sydäntäni ja kun muusikkona oli vielä yksi Suomen johtavista cembalisteista eli Elina Mustonen. Sitten vielä paikka. Kuitian linna on C. J. Gard­bergin mukaan Suomen parhaiten säilynyt myöhäis­kes­kiajan ja 1500-luvun kivi­ra­kennus. Se on yksityisomistuksessa eli yleisö pääsee paikalle harvoin. Ymmärrätte varmaan että pakko oli mennä! Onneksi sain illalle varatun kesäteatteriesityksen siirrettyä.


Kaiken lisäksi tämä konsertti, tai lähinnä sen missaaminen, oli jäänyt kummittelemaan mieleen. Nimittäin viime vuoden Vantaan BRQ-festivaalilla sen piti olla ohjelmistossa. Lipun elokuiseen konserttiin olin hankkinut jo keväällä. Konserttipaikalla selvisi kuitenkin että puhetta ei ollutkaan luvassa, vain sen ajan virginaalimusiikkia. No, hitusen pettynyt olin, mutta upea konsertti sekin toki oli.

Sama soitin eli virginaali oli nytkin tuotu paikalle. Kuitian linna oli kerrassaan upea ja tunnelmallinen paikka kuunnella niin vanhaa musiikkia kuin Shakespearen säkeitäkin. Kovin montaa katsojaa ei pieneen tilaan mahtunut ja tunnelma oli lämminhenkinen ja hetkittäin harraskin. Musiikki vuorotteli tekstin kanssa. Elina Mustonen on perehtynyt Shakespearen maailmaan myös näyttelijän näkökulmasta (hän on esittänyt mm. Prosperoa, Hippolytaa ja Titaniaa). Niinpä saamme nauttia tekstistä esitettynä, ei pelkästään lausuttuna. Tulevana heinäkuuta Mustonen jatkaa Shakespeare-opintojaan Lontoon RADAssa parillakin kurssilla. (Miten niin pienesti kateellinen?)


Illan aloitti Thomas Morleyn O Mistress Mine-laulun (sävelletty näytelmään Twelfth Night eli Loppiaisaatto) sanat, alkukielellä tottakai. Siitä on hyvä sukeltaa sonetti 128 kieleen (myös englanniksi), missä Shakespeare kuvailee runollisesti naista soittamassa virginaalia. Ja lopulta itse näytelmiin: Henrik V, Romeo ja Julia, Talvinen tarina, Julius Ceasar, Juhannusyön uni, Macbeth, Kuningas Juhana, Hamlet, Otello. Muuten käytetään oivallisia suomennoksia (eniten Matti Rossilta) paitsi Helenan monologi Juhannusyön unesta kuullaan ruotsiksi. Tuttuja sanoja, eikä kaikki edes naisten repliikkejä (mm. Henrik V:stä kuninkaan kosiopuhe Ranskan prinsessalle). Nainen on kaikissa kohtauksissa vahvasti läsnä.

Minä kyllä kuuntelisin nämä mieluiten alkukielellä, mutta kyllä nämä suomennoksetkin toimivat. Suomeksi en vaan ole kaikkia näitä näytelmiä nähnyt (enkä lukenut), joten suomenkieli ei tuo samanlaisia muisti- ja mielikuvia mieleen. Oikeastaan nyt keväällä Kansallisteatterissa pyörinyt Macbeth oli näistä suomennoksista tutuin. Niinpä Lady Macbethin sättiessä miestään ja kyseenalaistessa tämän miehuutta näin sieluni silmin Katariina Kaitueen kovistelemassa lavalla Antti Luusuaniemeä.


Esityksen dramaturgia ja ohjaus oli kolmikon Johanna Freundlichin, Nely Keinäsen ja Elina Mustosen käsialaa. Ja hyvin tämä toimii kokonaisuutena kyllä. Tunnin mittaisessa konsertissa on musiikin osuus hyvin tasapainossa tekstien kanssa. Ja miten upeasti Mustonen eläytyy yhtälailla nuoren teinitytön Julian kuin korskean sankarikuninkaan Henrik V:nen rooleihin! Myös Hamletin äiti Gertrude kertoessaan poikansa hylkäämän Ofelia-raukan kohtalosta koskettaa. Sen sijaan Otellon vaimon Desdemonan kamarineito Emilian kipakka puheenvuoro naisten ja miesten samankaltaisuudesta kirvoittaa naurunhymähdyksiä yleisöstä.

Kokonaisuutena kaunis ja koskettava konsertti. Tätä konserttia on esitetty jo muutamia vuosia pitkin Suomea ja maailmallakin. Joten jos jossain tulee vastaan niin kannattaa ilman muuta mennä katsomaan mikäli kaunis musiikki ja Shakespeare kiinnostaa.

Iso kiitos käsiohjelmasta. Siinä on kaikki tekstikatkelmat sekä englanniksi että suomennettuina. Sekä lisäksi paljon taustatietoa niin musiikista kuin teksteistäkin.

Lopuksi selvisi vielä sekin miksei konserttia kuultu BRQ:ssa viime vuonna. Festivaalin taiteellinen johtaja Markku Luolajan-Mikkola ei jostain syystä halunnutkaan ohjelmaan puhetta vaan pelkkää musiikkia. Niinpä konserttia muokattiin ja puheosuudet jäivät pois. Hyvä että sekin "mysteeri" selvisi.

  

Kuitian kartanolla on oma tärkeä paikkansa Suomen historiassa. Tarina jatkuu nyt uusien omistajien Saara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin kehittäessä Qvidja Gårdia eteenpäin. Pihapiirin ulkopuolella tehtiin parhaillaan remontteja ja uudistuksia. Upeaa että paikka päätyi tämmöisiin käsiin jotka jatkavat mm. maanviljelystoimintaa eivätkä myy paikkaa esimerkiksi kesämökkitonteiksi. Oli ihanaa kun pääsin kurkkaamaan vähän paikkoja.

Encorena Elina Mustonen kertoi vielä kauniin tarinan "Suomen Romeosta ja Juliasta", mikä kytkeytyy oleellisesti Kuitian kartanon historiaan. Anna Flemingin ja Hieronymus von Birkholtzin rakkaustarina Santeri Ivalon romaanista Anna Fleming on muuten luettavissa netissä. Mutta tämä oli siis ihan oikea historiallinen tarina eikä pelkästään kirjailijan sepitettä.

Lämmin kiitos Elina Mustoselle kutsusta ja konsertista!


Kuvat ovat omiani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti