perjantai 6. toukokuuta 2016

The Ricochet Project: Smoke and Mirrors / Cirko-festivaali 6.5.2016

No huh huh, mikä aloitus tämän vuoden Cirko-festivaaleille! Loppuunmyyty sali ja huikean hienot esiintyjät estradilla. Olen vaikuttunut. Amerikkalaisduon The Ricochet Projectin esitys Smoke and Mirrors vetäisi kyllä riman niin korkealle, että saas nähdä pääseekö kukaan loppufestareilla tälle tasolle.


Amerikkalaiskaksikko vetää hypnoottisen musiikin tahdissa hienoja kuvioita. Aluksi konservatiivisesti pukeutunut pariskunta lämmittelee trapetsilla. Taustanauhalla nainen luettelee numerosarjoja englanniksi. Muutama hiuksia nostattava kuviokin nähdään. Trapetsin jälkeen tiet eroavat, kumpikin siirtyy omalle tuolilleen. Riisumaan ja rauhoittumaan, harjaamaan hampaita ja avaamaan nutturaa. Rentoutumaan. Mies voimistelee, tanssii, akrobateeraa. Tuolin avulla ja ilman. Huh, ihan tulee hiki jo katsomossakin. Upean näköistä. Tässä vaiheessa yllänsä on vielä paita, kravatti, kalsarit ja pitkät sukat.

Sitten on naisen vuoro, kivuta köyttä pitkin yläilmoihin liitelemään. Maanista, tempoilevaa, hypnoottista. Jotenkin se tapa miten hän alusmekossaan (sellainen vanhanmallinen, tiedättekö, pitsinen yläosa ja lyhyt helma) kietoutuu köysiin ja kieppuu tuo mieleen SM-sidonnat (enkä tarkoita nyt suomenmestaruuksia). Musiikki on jotain trancehenkistä. Muutenkin tässä esityksessä on loistavasti valitut musiikit, jokaiseen numeroon juuri sopivat kuin nenä päähän.

  

Strobovalojen tahdissa nainen "kävelee" takaperin, tai ylösalaisin, alas. Pariakrobatiaa permannolla strobojen tahdissa, käsilläseisontaa. Mies on hukannut sukkansa, paitansa ja krakansa jonnekin. Tuoleja hyödynnetään taas (melkein pitää jo sulkea silmät kun jännittää pysyvätkö ne päällekkäin...). Sitten seuraa miehen soolo trapetsilla, ja nyt salpautuu henki, koska tätä on niin hienoa katsella. Uskomattomia liikesarjoja ja kuvioita. Melkein tulee itku silmään kun tätä katsoo, silkasta ilosta.

 

Paita poistuu tässä vaiheessa ja ei voi kun vaan ihmetellä miten notkea ja jäntevä joku voi olla. Niin helpon näköistä, mutta hiki pisaroi tukasta (joka törröttää takaraivolta hassusti). Kun kaikkien silmät ovat nauliutuneet trapetsilla taituroivaan mieheen, niin vaatteita vähentänyt nainen mönkii tuolin alta. Ja saa jonkunsortin tärinähepulin, joka ryöpsähtää uskomattomaan lattia-akrobatiakuvioon. Miten kukaan voi mennä niin moneen mutkaan ja solmuun! Omaankin selkärankaan sattuu. Maailman jäykimpänä ihmisenä on kamala katsoa tämmöistä. Mutta toisaalta todella upeaa katsottavaa. Pariskunta (molemmat nyt samanlaisissa valkoisissa alushousuissa) ovat fyysisesti hyvin samankaltaisia; sellaisia sutjakoita, jänteviä ja sulavia. Nälkäisen pantterin näköisiä. Kävelevät ympyrää kuin gasellia vaanien. Seisovat käsillä ikuisuudelta tuntuvan ajan yhdessä.

Lopuksi vielä henkeäsalpaava tanssi ylhäällä korkeuksissa, kun kumpikin työskentelee köysien kanssa ilmassa. Yhdessä ja erikseen, täydessä synkassa. Upeaa, upeaa, upeaa.


Tämä on sellainen esitys mistä toivoisi ettei se loppuisi koskaan. Mutta valitettavasti tunnin päästä joutui jo palaamaan arkeen ja todellisuuteen. Onneksi tämmöisestä esityksestä jää ihanat muistot katsojalle. Sen jälkeen kun henki alkaa kulkemaan normaalisti.

Esiintyjien taustat näkyvät esityksessä. Laura Stokes on harrastanut voimistelua, balettia, joogaa, ja nämä kaikki puolet on hyvin integroitu mukaan. Akrobatiaa ja sulavia liikesarjoja. Cohdi Harrell on taas harrastanut itsepuolustuslajeja ja akrobatiaa. Trapetsilla ja tanssikuvioissa itseoppinut. Kannattaa käydä katsomassa tämän loistavan duon kotisivujakin. Tykästyin kovasti myös Harrellin erikoisiin tatuonteihin, mitkä kuoriutuivat esille sitä mukaan kun vaatteet vähenivät.

Kertakaikkisen hienoa nykysirkusta, akrobatiaa, tanssia, voimistelua ja muuta yhdistävä esitys. Esteettistä, vähäeleistä ja vaikuttavaa.


Valokuvien copyright Kate Russell
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti