tiistai 5. marraskuuta 2013

Rhinoceros / (Royal Court) V&A Archive 5.11.2013

hmmm... No tämän halusin katsoa arkistossa koska pääosassa oli muuan Benedict Cumberbatch. Joo, huonompiakin syitä jonkun näytelmän katsomiseen voisi kai olla.


Alunperin Royal Court Theatressa mennyt näytelmä oli taltioitu 6.12.2007. Ranskalaisen Eugene Ionescon näytelmä oli aika hämärä ja sekavakin, "yhteiskunnallinen kauhukomedia pikkukaupungista, jonka ihmiset alkavat selittämättä muuttua sarvikuonoiksi, kunnes epidemia leviää koko maailmaan."

Näytelmän sanotaan kertovan muukalaisvihamielisen äärioikeiston ja fasistien noususta suuren laman aikaisessa Euroopassa. Ilmestyi 1959. Nämä sarviokuonoiksi muuttuvat ihmiset voivat olla muslimeja, homoja, tai mitä tahansa vähemmistön edustajia. "Woe betide the man who refuses to conform"

Tämän version ohjauksesta vastasi Dominic Cooke.


BC oli Berenger, näytelmän alussa rähjäinen, krapulainen, parransänkinen tyyppi. Tämä on elämässään hieman hukassa ja siisti & sivistynyt ystävänsä Jean (mainiosti näyttelevä Jasper Britton) neuvoo miten pääsisi jaloilleen (pitää siistiytyä ja sivistyä). Herrat istuvat kahvilassa. Kahvilan ohi kävelee sarvikuono, ja kaikki muut menevät sitä äimistelemään, ja siitä saa toki jutunjuurta. Naapuripöydässä keskustellaan ihan eri asiasta, mutta täysin samoilla repliikeillä. Se on tehty aika hienosti. Miten samoilla kommenteilla voi saada aikaan 2 täysin eri sisältöistä keskustelua, mysteeri.

Berenger’s best friend, Jasper Britton’s Jean, who first appears in a three-piece suit and a fit of smug, self-adoring belligerence, later undergoes a swift physical and vocal transformation that marks his rhinocerisation. 

Britton’s powerfully articulated performance, a comic and dramatic bull’s-eye, is not matched by Cumberbatch’s. As Berenger he effectively registers amiability and gauche passion for Zawe Ashton’s Daisy but not real terror when he takes a defiant stand to resist becoming a rhinoceros. (Evening Standard 28.9.2007)


Pikkuhiljaa kaikki tyypit Berengerin ympärillä muuttuvat sarvikuonoiksi. Jotka on toteutettu enimmäkseen äänillä (tömistys ja töräyttely) lavan kulisseissa. Kerran 1. näytöksen lopussa yksi normaalinkokoinen sarvikuono menee lavan poikki. Berenger pelkää myös muuttuvansa sarvikuonoksi, mutta lopulta on ainoa normaalina pysynyt.

 

En saanut kyllä oikein mitään otetta tästä. Oli kyllä aika hämärä. Kritiikitkään eivät mitenkään ylistäneet, aika ristiriitaisia kommentteja mutta enimmäkseen ei mitään kovin häävejä. Cumberbatchin roolia kyllä kehuttiin, ja ihan syystä. Ihan erinomainen suoritus, mutta en vielä mitään huonoa roolia ole herralta nähnytkään.

"I was especially impressed by Benedict Cumberbatch's dishevelled everyman character berenger, who surveys the madness around him with an air of wry detachment." (Tim Walker, Telegraph 7.10.2007, ja antoi 4 tähteä).

"Among the cast, Benedict Cumberbatch memorably captures the rumpled decency, confusion and despair of the everyman hero." (Charles Spencer Telegraph 28.9.2007).


Mua nauratti alussa kun Berenger toteaa "This town is totally boooooooooring", miten onnistuukin kuulostamaan tismalleen kapteeni Martin Crieffiltä (Cabin Pressuren jakso St Petersburg).

Näytelmäkuvien copyright ei aavistustakaan, muut omia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti