Teatteritärppejä Lontooseen

Monet ovat kyselleet mitä Lontoossa kannattaisi tänä vuonna nähdä jos haluaa katsoa hyvää teatteria. Joten tässä muutamia tärppejä sinne.

Musikaaleihin en kauheasti ota kantaa, koska niitä olen siellä nähnyt niin vähän. Les Miserables (tällä hetkellä liput myynnissä 14.10.17 asti) ja The Book of Mormon ovat aina varmat valinnat.

Ja marraskuussa tulee megahitti Hamilton, tosin siihen lipun saaminen voi olla työn ja tuskan takana. Liput ovat kuitenkin myynnissä maanantaina 30.1. Etukäteen rekisteröityneille lippuja myytiin jo 16.1., joten mullakin on sitten keväälle 2018 lippu. Hauska mennä katsomaan musikaalia mistä ei ole kuullut vielä nuottiakaan!

Mutta sitten teatteriin! Tulossa on kyllä tosi kiinnostava vuosi, taas kerran. Ja tässä lähinnä vain kevät/kesä/alkusyksy.


Almeida

Almeida Theatre on aika pieni teatteri Islingtonissa, ja se on toiminut vuodesta 1980. Taiteellisena johtajana toimii Rupert Goold. Vuosien varrella olen nähnyt siellä uskomattoman hienoja elämyksiä ja uskon että niitä on tulossa lisää tänä vuonna. 17.2. ensi-iltaan tulee Robert Icken ohjaama Hamlet, jossa nimiroolin näyttelee Andrew Scott. Mukana on myös Juliet Stevenson, Peter Wight, Angus Wright ja Jessica Brown Findlay. Itse olen menossa katsomaan sitä huhtikuussa pari kertaa.

Kesänäytelmänä on James Grahamin kynäilemä uutukainen Ink, joka kertoo The Sun-lehdestä, Murdochista ja brittiroskalehdistön noususta ylipäätään. Rupert Goold ohjaa. Graham kirjoittaa näytelmiä hyvin poliittisista aiheista (muutama vuosi sitten National Theatressa pyörinyt This House menee nyt Garrick Theatressa 25.2. asti, ja se on todella kiinnostava näytelmä) ja olen tykännyt niistä kovasti. Inkin nään heinäkuussa - julkinen lipunmyynti alkaa 2.2..

Inkin jälkeen onkin luvassa varsinainen herkkupala. Mestarillinen Ian Rickson ohjaa Christopher Shinnin uuden näytelmän Against (esitykset alkavat 11.8.). Tulevaisuuteen sijoittuva tarina multimiljonääristä, jolle Jumala puhuu. Ja mikä parasta, viime vuoden Lontoon teattereista tauolla ollut (koska oli Broadwayllä näyttelemässä The Cruciblessa) Ben Whishaw palaa lavoille, päärooliin! Edellisin teatterityö Lontoossa oli myöskin Almeidassa, silloin kreikkalaistragediassa Bakkhai. Aivan mahtavaa. Toukokuussa alkaa lipunmyynti...


Donmar 

Toinen suosikkini Lontoossa on piskuinen Donmar Warehouse. Ihan Lontoon ytimessä, Covent Gardenin keskellä olevassa vanhassa varastorakennuksessa toimiva Josie Rourken luotsaama miniteatteri on tunnelmaltaan intiimi. Monet esitykset myyvät loppuun välittömästi lipunmyynnin alettua, usein jopa niin ettei näyttelijöitä ole edes julkistettu vielä. 18.2. asti pyörii vielä Bernard Shaw'n näytelmä Saint Joan (jonka voi nähdä Suomessakin NT Live sarjassa Finnkinolla 20.2.). Nimiroolissa Gemma Arterton ja Josie Rourke ohjaa. Myös Hadley Fraser näyttelee tässä.

2.3. ensi-iltaan tulee Steve Watersin uusi näytelmä Limehouse, jonka esitykset olivat jo loppuunmyytyjä siinä vaiheessa kun esiintyjäkaarti julkistettiin viime viikolla. Brittipolitiikkaa taas, ketä kiinnostaa. Polly Findlay vastaa ohjauksesta ja näyttämöllä mm. Roger Allam, Paul Chahidi ja Tom Goodman-Hill. Koitan saada lipun jonottamalla huhtikuun reissulle.

Kesän Donmarissa pyörii uusi musikaali Committee, jonka teksti on otettu oikeuspöytäkirjoista. Josie Rourke, Hadley Fraser ja säveltäjä Tom Deering työstävät tätä. Lippuja on vielä saatavilla, rajoitetusti.


National Theatre

Brittien Kansallisteatterilla on aina tarjolla jotain hyvää katsottavaa. Kolme erikokoista näyttämöä ja vuodessa kymmeniä ensi-iltoja. Olivier on tosi iso, mutta ihan takaakin näkee ja kuulee hyvin katsomon kaarevuuden takia. Lyttelton on keskikokoinen ja entinen Cottesloe ja nykyinen Dorfman (vaihtoi nimeään taannoisen remontin yhteydessä) on sitten sellainen pieni studiotila. Kaikissa on puolensa. Rufus Norris aloitti taiteellisena johtajana keväällä 2015 ja pikkuhiljaa ohjelmistossa alkaa näkyä hänen kätensä jäljet, eikä Nicholas Hytnerin. Kymmeniä ja kymmeniä näytelmiä täällä on tullut nähtyä ja juuri koskaan ei ole tarvinnut pettyä.

Ibsenin Hedda Gabler pyörii vielä 21.3. asti, (ja senkin voi nähdä Finnkinolla 13.3., ja lukea myös bloggaukseni näytelmästä) ja perushyvä versio mm. Ruth Wilsonin, Rafe Spallin ja Kyle Sollerin tähdittämänä. Ja yksi teatterimaailman kuumimmista ohjaajanimistä eli Ivo van Hove ohjaa.

Myös Peter Shafferin loistava Amadeus jatkaa esityksiään 18.3. asti, mutta kaikki esitykset ovat loppunmyytyjä. Itse onnistuin saamaan tsäkällä peruutuslipun kun kävin pari viikkoa sitten katsomassa - lue juttu. Mutta eipä hätää! Nimittäin MYÖS Amadeuksen voi kokea Finnkinolla, 6.2. JA tänään julkistettiin NT:n tulevaa ohjelmistoa loppuvuodelle (ja vähän ensi vuodellekin), ja Amadeus palaa ohjelmistoon tammikuussa 2018! Ainakin loistava Lucien Msamati jatkaa Salierina, mutta muita ei ole kerrottu. Yksi parhaita esityksiä mitä olen kuunaan nähnyt.

15.2. ensi-iltaan tulee Shakespearen Twelfth Night, Simon Godwinin ohjauksessa. Sukupuolirooleja on vaihdeltu rutkasti mm. Tamsin Greig esittää Malvoliota. Mukana myös mm. Oliver Chris. Ja koska meitä Suomessa olevia hemmotellaan niin tätäkin voi mennä katsomaan Finnkinolle 10.4.

Kesäkauden (esitykset alkavat 11.4.) iso hitti on Tony Kushnerin Angels in America, jonka Marianne Elliott ohjaa. Kaikki esitykset ovat jo loppuunmyytyjä, mutta jonkinlaisia lippuarvontoja on luvassa. Toivon mukaan tulee Finnkinollekin; ainakin on NT Live-sarjassa mukana. Näytelmähän on kaksiosainen. Millennium Approaches 3,5 h ja Perestroika 3,5 h. Näyttelijäkaartissa mm. Andrew Garfield, Russell Tovey, Denise Gough ja James McArdle. Mulla on liput 15.8. eli kummatkin esitykset samana päivänä.

Kesällä nähdään myös Sondheimin musikaali Follies (mukana Imelda Staunton!) jonka ohjaa Dominic Cooke. Heinäkuussa ensi-iltaan tulee myös Lucy Kirkwoodin uusi näytelmä Mosquitoes, ja ohjauksesta vastaa Rufus Norris. Näyttämöllä mm. Olivia Colman.

Lokakuussa tulee Rory Mullarkeyn uusi näytelmä Saint George and the Dragon (Lyndsey Turner ohjaa). Marraskuussa Ivo van Hove ohjaa TAAS, tällä kertaa menestyselokuvaan perustuvan Networkin. Pääosaan tulee amerikkalainen Bryan Cranston, joka näin ollen nähdään ensimmäistä kertaa teatterinlavalla tässä maassa.

Keväällä 2018 nähdään sitten Rufus Norriksen ohjaama Macbeth, päärooleissa Rory Kinnear ja Anne-Marie Duff!!! (se tulee muuten myös NT Livenä!). Tätä odotan valtavan paljon.

Näiden mainitsemieni lisäksi siellä on myös paljon muuta; kotisivuilla lisätietoja. Lippuja on paljon tarjolla myös 15 punnan hintaan, jos on ajoissa liikkeellä.


Old Vic

Old Vic on kivenheitto Waterloon asemalta. Ihana vanha rakennus, ja legendaarinen Lontoon teatterimaailmassa (National Theatre toimi tässä ennen kuin sai omat uudet tilansa joen rannalta). Vuonna 2015 taiteellisena johtajana aloitti Matthew Warchus, ja ainakin itse olen tykännyt uudesta linjasta.

Ehkä se Old Vicin kiinnostavin uutuus tälle keväälle on Tom Stoppardin Rosencrantz and Guildenstern are dead (25.2.-29.4.). David Leveaux ohjaa ja päärooleissa Daniel Radcliffe ja Joshua McGuire. Lippuja on vielä saatavilla. Ja hei, tämäkin on tulossa NT Liveen!

Touko-kesäkuussa pyörii Woyzeck (pääosassaan John Boyega ja heinäkuusta lokakuuhun Conor McPhersonin uusi Girl from the North Country. Siinä kuullaan Bob Dylanin musiikkia


Young Vic

Kivenheitto Old Vicistä on sitten Young Vic. Taiteellinen johtaja David Lan on luotsannut paikkaa jo vuodesta 2000 eli hyvin pitkän ajan Lontoon teatterimaailmassa.

Monta kiinnostavaa uutuutta tännekin on tulossa, mutta mua kiinnostaa eniten Simon Stonen ohjaaman Yerman uusintatuleminen loppukesästä. Se oli valtava hitti viime vuonna ja mä onnistuin missaamaan sen kokonaan. Joten paremmalla onnella tällä kertaa. Billie Piper sai sen verran suitsutusta roolistaan... Yerma tulee myös NT Liveen elokuussa, joten toivon mukaan Suomeenkin.


West Endin teatterit


Harold Pinter Theatre Edward Albeen näytelmä Who's Afraid of Virginia Woolf (22.2.-27.5.) on taatusti mielenkiintoinen. Ainakin näyttelijäkaarti vakuuttaa: Imelda Staunton, Conleth Hill, Imogen Poots ja pitkästä aikaa teatteriin palaava Luke Treadaway!

Wyndham's Theatre - tänne tulee Patrick Marberin näytelmä Don Juan in Soho (17.3.-10.6.) ja oiva mahdollisuus nähdä David Tennant lavalla.

Gielgud Theatre - Yksi parhaista näytelmistä ikinä on The Curious Incident of the Dog in the Night-time eli mikäli se vielä on kokematta, niin 3.6.2017 se lysti loppuu. Suosittelen!

Duke of York's Theatre - John Tiffany ohjaa Tennessee Williamsin klassikon The Glass Menagerie (27.1.-29.4.).

Theatre Royal Haymarket - Toinenkin Edward Albeen näytelmä on tulossa Lontooseen nimittäin The Goat, or Who is Sylvia? Esitykset pyörivät 24.3.-24.6. ja ohjauksesta vastaa Ian Rickson. Näyttämöllä nähdään mm. Damian Lewis ja Sophie Okonedo.

Apollo Theatre - aivan mainio Tom Stoppardin The Travesties (minkä näin marraskuussa) siirtyy tänne 2.2.-29.4. ja kannattaa kyllä mennä katsomaan. Tom Hollander, Freddie Fox ja muukin porukka huimaavan hienoja!

Palace Theatre Täällä pyörii nyt toistaiseksi hieno Harry Potter and the Cursed Child näytelmä, mihin on erittäin vaikea saada lippuja. Huhtikuussa tulee seuraava erä myyntiin. Kävin katsomassa viime kesänä ennakkonäytöksien aikaan mutta näissä parissa lipunmyyntierässä en ole onnistanut. Huhtikuussa tulee myyntiin 2018 loppukevät-alkukesä.


Tässä nyt muutamia omia suosikkejani, ja suurimpaa osaa esityksistä olen menossa katsomaankin. Muita suosikkiteattereitani, tai niitä missä tulee käytyä eniten, Lontoossa ovat Royal Court Theatre, Hampstead Theatre, kesäkaudella The Globe ja sen uusi sisänäyttämö Sam Wanamaker Playhouse, Menier Chocolate Factory, Park Theatre... Osa on hieman keskustan ulkopuolella mutta metrolla pääsee kätevästi.

Periaatteessa moniin esityksiin saa lippuja paikan päältäkin, siis kaikista Leicester Squaren likeltä olevista kojuista. Mutta mä ostan yleensä teatteriliput etukäteen. Mieluiten (jos mahdollista) teatterin omilta sivuilta. West Endin teattereista valtaosa on kahden ketjun omaisuutta, ja heillä on omat myyntipalvelunsa kummallakin (Delfont Macintosh ja ATG). Netissä on toki muitakin lipunostopaikkoja - kannattaa googlettaa ja verrata myös toimitusmaksuja. Jotkut postittavat Suomeen (voi tulla kalliiksi), joissain saa tulostaa itse liput. Tai sitten voi noutaa lippukassalta ennen esitystä (itse valitsen aina tämän vaihtoehdon). Siihen tarvitaan useimmiten (aina eivät kysy) luottokorttia millä lippu on maksettu sekä varausnumero. Käytännössä oma nimi riittää, mutta netistä lippuja ostaessa ei kannata höylätä puolison tai isän luottokorttia, sillä periaatteessa se pitäisi olla mukana.

Jos on jotain kysymyksiä lipunhankinnasta, liikkumisesta Lontoossa tai jostain muusta asiaan liittyvästä, niin kyselkää ihmeessä. Olen huomannut että jotain käytännön vinkkejä on mukaan tarttunut näiden kymmenien visiittien ja satojen nähtyjen esitysten tiimoilta.

Halvimmillaan Lontooseen lentää Helsingistä alle satasella (mennen tullen) ja lippujakin saattaa saada yllättävän edullisesti. Ylipäätään West Endin liput ovat kalleimpia, mutta sieltäkin voi tehdä löytöjä. Itse aloitan matkan suunnittelun aina varaamalla liput ja sitten vasta alan miettimään lentoja, majoituksia ja muita ei-niin-tärkeitä seikkoja. Varsinkin suositut esitykset myyvät loppuun nopeasti.