Toista kertaa Kuninkaan Puheessa, tällä kertaa teatteriseurana Sonja. Liput olivat TTT:n Ystävien kautta, joten en yhtään tiennyt missä päin paikat olivat. Ihan kiva oli kuitenkin katsoa toisesta rivistä, koska viimeksi ennakossa parven ekalla rivillä oli kuiteskin aika kaukana. Sillon ei ääni oikein tahtonut kuulua, nyt ei sitä ongelmaa ollut. En tiedä kuuluuko se nyt yhtään paremmin sinne taaemmaksi.
Ihan laatutyötä edelleenkin. Tommi Raitolehto änkytti nyt paaaljon paremmin kuin ennakossa :-) Harvoin näin pääsee sanomaan teatteriesityksestä. Lisäksi Bertien henkisen kasvun ja kehityksen huomasi jotenkin selkeämmin kuin viimeksi. Miehen koko olemus ja ryhti ja puhetyyli muuttuu. Jännä muuten se hieman nariseva ja laahaava puhetyyli millä Raitolehto puhuu kuninkaan virallisia puheita.
Jostain syystä Samuli Muje ei kyllä kauheasti vakuuta Bertien huikentelevaisena David-veljenä. En tiedä mikä siinä on. Samoi Ilkka Koivula ei ole niin uskottava Canterburyn arkkipiispa kun toivoisi, vaikka hyvä näyttelijä noin yleensä ottaen onkin.
Pieni lavasteiden heiluminen (Logueiden ulko-oviseinä) häiritsi ihan aavistuksen, samoin hetkittäin lavastuksista kuulunut puhe ja askeleet (tokan rivin oikeassa reunassa olleet paikat ovat liian likellä ehkä). Muutamissa kohdissa silmätkin hieman kostuivat. Siis omani. Huumorinpilkahduksia oli paljonkin, vaikkei tämä mikään komedia olekaan.
Ja kiva oli todeta myös että tunnistaa Shakespearea myös suomeksi (Logue koelukee pätkiä Richard IIIsta ja Myrskystä sekä lisäksi Hamletia käytetään puheopetuksessa).
Kyllä tätä ihan mielellään katsoi toistakin kertaa.
Kuvan copyright TTT/ Jonne Renvall
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti