tiistai 23. helmikuuta 2016

Cthulhun kutsu / Tikkurilan teatteri 21.2.2016

Kovin usein ei kauhukirjallisuuden klassikoista sovitettuja juttuja näe Suomen teatterikartalla, joten pitäähän semmoista ihmettä mennä katsomaan! Tammikuiseen esitykseen varaamani lippu löysi uuden kodin ollessani silloinkin kipeänä, mutta onneksi tähän lisäesityksistä viimeiseen pääsin mukaan. Kipeä olin toki nytkin, mutta pakkohan se oli mennä, kun ei sitten enää olisi päässyt.

Ensimmäinen vierailuni Tikkurilan teatterille, mutta Vernissassa olen kyllä käynyt bändikeikoilla joskus muinoin enemmänkin. Edellisestä kerrasta lienee kuitenkin vierähtänyt parikymmentä vuotta. Ja koska tulin suoraan toisesta esityksestä niin aikaa oli rutkasti. Onneksi kahvila aukeutui n. tunnin ennen näytöstä ja sain päivän ateriaksi sänmpylän, teetä ja hyvää porkkanakakkua (ei, ei ollut leivottu paikan päällä).


Kaikki nämä Ctulhun kutsun esitykset ovat olleet tiukasti loppuunmyytyjä. Liekö sitten kaikki pääkaupunkiseudun kauhu/goottikirjallisuuden ystävät lähteneet liikkeelle? Ja ei se tilakaan kovin iso ole. Tilausta siis selkeästi oli. Amerikkalainen H.P. Lovecraft (jolla on Suomessa muuten oma nimikkoyhdistyskin!!) kirjoitteli satakunta vuotta sitten mm. kauhunovelleja, ja sellainen Ctulhun kutsukin on.

Alunperin 1926 julkaistu novelli polkaisi käyntiin kokonaisen kulttiliikkeen ja lukuisa joukko kirjailijoita on laajentanut tätä Chulhtu-universumia vajaan sadan vuoden aikana. En ole sitä itse lukenut, mutta väkisinkin jonkunlaista Cthulhu-tietoutta on munkin päähän jäänyt, koska se on (edelleen) aika iso juttu (tai no, iso ja iso) Suomen fantasia/scifipiireissä.

Niin siis. Alaotsakkeella "kosminen kauhunäytelmä" mennään. Joo-o, sopii ihan hyvin tunnelmaan. Nuori Frances Thurston (ihanan raikas Riina Nieminen) setvii edesmenneen setänsä George Angellin (Jukka Hurjanen) papereita ja tutkimustuloksia. Papereista käykin ilmi kaikkea mielenkiintoista ja pian ollaankin jo seikkailemassa pitkin maailmaa. Neidon ennestäänkin mielenterveys on moneen kertaan lopullisen luhistumisen partaalla, mutta troppia lisää ja menoksi. Sedällä taisikin olla vilkkaan mielikuvituksen lisäksi oikeasti mielenkiintoisia löytöjä. Haastatteluja, unipäiväkirjoja, lehtileikkeitä ja ties vaikka mitä. Sekä karmaiseva lonkeropatsas!


Hirviöt tulevat uniin, mm. Henry Wilcoxille (Linus Tuomenvirta) ja sekoittavat pään. Ja siitähän Angell alkaa mysteeriä tutkimaan. Kaikenlaista selittämätöntä tapahtuu ympäri maailmaa. Arkeologisia retkikuntia katoilee, ja merimiehet kuolevat mystisesti. Joku salainen voima yhdistää näitä. Cthulhun kultti on väkevä! Yhtä pelastunutta merimiestä (Joona Tuoriniemi) pitää mennä tapaamaan Norjaan asti - mutta tämäkin on ennättänyt kuolla. Onneksi jäi sentään päiväkirjamerkinnät. Ja niistä Frances löytää vastauksia. Poliisi Legrasse (Marko Löllö) tutkii tapausta myös. Mutta ei auta, loppu häämöttää. Kaikille.

Eihän tässä oikeasti ole päätä eikä häntää, mutta hyvin viihdyin.

Kyllä mä hattua nostan Aarne Lindenille, joka ohjauksen lisäksi on dramatisoinut Ilkka Äärelän suomentaman tekstin, mutta tehnyt myös äänisuunnittelun, muovannut patsaan ja tehnyt vielä teaser-videonkin! Ja kuviakin on ottanut (hirviökuvat). Äänet ja Tomi Tikan valot ovatkin iso osa kauhunsekaista näytelmää, niillä se tunnelma pääasiassa luodaan. Lavastukseen ei ole tarvittu niin paljoa satsata (eikä näin pieneen tilaan paljoa mahdukaan), mutta 1900-luvun alun tunnelma saadaan kirjoituspöydästä ja nojatuolesiat pöytineen (ja viinakarahveineen).

Harrastajateattereissa voi olla vaikka minkälaista tasoa ja laatua, mutta kyllä varsin kunnianhimoisesta hankkeesta selvittiin ns. kuivin jaloin. Varsinkin joukkokohtaukset olivat oikein toimivia (esim. merimiehet).

Kattavasta biisilistasta käsiohjelmassa bonusta!

  

Ja hei, hieno uutinen: suuren kysynnän vuoksi Ctulhun kutsu palaa ohjelmistoon syksyllä 2016 viiden näytöksen voimin! Liput tulevat myyntiin maaliskuussa, eli kannattaa varmaan seurata sivujaan, mikäli sellaisen mielit saada!!


Hedelmä/vihannesluokituksessa tämä saa ruokabanaanitertun. Pieniä banaaneja, lonkeromaisesti yhdessä nipussa. Tai vaihtoehtoisesti parsakimppu!



Näin esityksen alennushintaisella lipulla.
Kuvien copyright Leena Tiuri

3 kommenttia:

  1. Olipas kiva että pääsit tätä katsomaan. Ja loistavaa, mä en tiennyt että tämä jatkaa ohjelmistossa. Tikkurilan Teatterin edellinenkin Cthulhu-veto oli oikein mainio, jopa pelottavampi kuin tämä, pidin kyllä molemmista. Mahtavaa, että tällaisille produktioille on kysyntää.

    VastaaPoista
  2. Juu, oli tää kyllä kiinnostava! Ois ollut kiva se edellinenkin nähdä, mutta ei sitä kaikkeen kerkeä... Ja joo, parasta kyllä että tämmöinen ehkä hieman marginaalisempikin teatteri löytää katsojansa!

    VastaaPoista
  3. Juu, oli tää kyllä kiinnostava! Ois ollut kiva se edellinenkin nähdä, mutta ei sitä kaikkeen kerkeä... Ja joo, parasta kyllä että tämmöinen ehkä hieman marginaalisempikin teatteri löytää katsojansa!

    VastaaPoista