Olivier ehdokkaat 2013

Saako tästä olla jo järjettömän innoissaan, vaikka palkintoseremonia on vasta 28.4.? Nimittäin Olivier-teatteripalkintoehdokkaat julkaistiin eilen, ja lista on vähintäänkin vaikuttava. Monta mun ehdotonta suosikkia mukana, ja ihanaa on huomata miten monta näistä näytelmistä on tullut itse nähtyä!

The Curious Incident of the Dog in the Night-Time johtaa veikkauksia, sillä se sai peräti 8 ehdokkuutta! Varmaan mukana kaikissa kategorioissa missä vaan mahdollista. Hienoa, sillä oli se niin upea näytelmä. Ihana mennä katsomaan sitä huhtikuussa vielä kerran!

Best Revival Play:
Twelfth Night
Macbeth
Old Times
Long Day’s Journey Into Night

Näistä olen nähnyt kaikki muut paitsi viimeisen. Mutta tänään juuri tuli Twitterissä tietoa että Digital Theatre julkaisee sen samanlaisena tallenteena kuin aiemmatkin; olen 2 näytelmää heiltä ostanut, ja ollut supertyytyväinen! Hienoa, koska siinä on David Suchet pääroolissa ja se on hyvä näytelmä noin muutenkin. 

Kauhean vaikea sanoa mikä näistä olisi paras, mutta kyllä se kahden ensimmäisen puoleen kallistuu, melkein sanoisin että Macbeth olisi mun suosikki...

MasterCard Best New Play:
Curious Incident of the Dog in the Night-Time
This House
Constellations
The Audience

Näistä en ole nähnyt kuin ekan, mutta onneksi NT Live:nä toukokuussa This House ja huhtikuussa paikan päällä The Audience (ja mikäli saisin sille illalle liput Peter And Aliceen, niin Audience Finnkinolla kesäkuussa NT Live-katsonnassa kuiteskin).

Best Actress:
Helen Mirren for The Audience
Billie Piper for The Effect
Kristin Scott Thomas for Old Times
Hattie Morahan for A Doll’s House

Kaksi keskimmäistä nähty ja ilman muuta Billie Piper vie pidemmän korren. Tosin Helen Mirren on varmaan myös hyvä roolissaan kuningattarena, sen näen sitten myöhemmin keväällä.

Best Actor:
Mark Rylance for Twelfth Night
Rupert Everett for The Judas Kiss
James McAvoy for Macbeth
Luke Treadaway for Curious Incident of the Dog in the Night-Time
Rafe Spall for Constellations

Näistä muut on nähty paitsi viimeinen. Kamalan vaikea valinta, koska kaikki 4 herraa olivat niin sairaan loistavia! Mutta ehkä mä taipuisin Luke Treadawayn kannalle kuiteskin. Vaikka toisaalta James McA oli kanssa ihan mielettömän loistava... Tämä on ehkä vaikein kategoria.

Best Director:
Jeremy Herrin for This House
Marianne Elliott for The Curious Incident of the Dog in the Night-Time
Simon McBurney for The Master And Margarita
Stephen Daldry for The Audience

Näistä mun suosikki on Curious Incident. This House ja The Audience kun odottavat vielä näkemistään.


Joo-o, hyviä valintoja kyllä tänä vuonna ehdolla.

Killer Joe / Valkeakosken kaupunginteatteri 26.3.2013

No joo, Tracy Lettsin Killer Joe näytelmää kohtaan oli suuria odotuksia. Ja itse näytelmä olikin hyvä, mutta tarttee sanoa että Valkeakosken kaupunginteatterin versio ei mikään kauhean erikoinen toteutus ollut. En tiedä oliko vika ohjauksessa (Kimmo Virtanen) vai hieman heikompitasoisissa näyttelijöissä, vai missä. Haluaisinpa nähdä tuon *hyvillä* näyttelijöillä ja pikkasen suuremmalla budjetilla toteutettuna! Kävin näytelmän katsastamassa 26.3.

Killer Joe kertoo trailerissa asuvasta luuseriperheestä, jonka poika on narkkari, isä juoppo, sisko vähän kahjo ja ei äitipuolellakaan hyvin mene. Pojan ajauduttua huumevelkoihin jää ratkaisuksi pistää lasten äiti ja siis miehen exä lihoiksi, ja kuitata henkivakuutusrahoilla velat pois. Valitettavasti palkkamurhaaja Killer Joe haluaa rahansa ennakkoon, eikä odottaisi vakuutusrahoja. Onneksi suostuu ottamaan vajakki-siskon pantiksi. Tarina on siis kiinnostava; raaka ja tyly ja arkinen.

Tracy Lettsin Elokuu on ihan kamalan hyvä näytelmä (ja odotan loppuvuonna ilmestyvää leffaa kovasti), ja tässä on paljon samaa. Miten perhedynamiikka toimii...

Killer Joe on ultracool, kohtelias ja psykopaatti tappaja, josta Olli Myyrä ei oikein saa otetta (voi kun vaikka Eero Aho voisi olla tässä, tai Tommi Korpela!!). Kaikki muutkin näyttelijät olivat mulle outoja/uusia, tai ei ainakaan mitään suurta vaikutusta aiemmin tehneitä. Ei niissä nyt mitään varsinaista vikaa ollut, mutta...

En tosin ole Valkeakoskella ennen teatterissa ollutkaan. Ja en hetkeen ehkä taas menekään... Palvelu oli kyllä tosi hyvää, ja itse rakennuskin aika viehko.

Cirque de Soleil / Alegria 22.3.2013

Sirkuksen suurena ystävänä olen monta vuotta halunnut käydä katsomassa maailmankuulun Cirque de Soleilin esitystä Alegria, mutta ei ole ollut rahaa tai aikaa tai jotain. Liput ovat melko kalliita, mutta jostain syystä tuli semmoiset hankittua joskus viime syksynä. Kai kun oli töissä niin oli sitten rahaa käytettävissä. Mukamas.

Turun HK Areena oli ankea paikka, mutta paikat olivat tosi hyvät, hyvin likellä lavaa. Esiintyjät olivat juuri niin taitavia ja loistavia kun olin kuvitellutkin. Koko show oli varsinainen spektaakkeli ja hyvinkin kymmenien eurojen arvoinen. Livebändi säesti esitystä. Tommonen jäähalli ei ole kyllä paras paikka sirkusesitykselle. Alkupuolella oli jotain teknisiä ongelmiakin, ja esitykseen tulisi katkos.

Supernäyttävät puvut ja loppuun asti hiotut esitykset saivat haukkomaan henkeä ihmetyksestä... Kyllä Sorin Sirkuslaisilla on tähän vielä matkaa... Mutta oli se varsinainen spektaakkeli! Menisin heti uudelleen.

Alegrian ohjelmanumerot voi nähdä täällä. Mun suosikkeja olivat hand balancing ja Russian bars. Noiden varsinaisten aktien lisäksi oli klowneja ja laulajia ja kaikenlaisia muitakin tyyppejäl joiden galleria nähdään täällä.

Kuvatahan ei saanut, mutta salaa napsaisin kuvan trapetseista :-)

The People / NT Live 21.3.2013

Koska Finnkino ei enää näytä NT Live esityksiä muualla kuin Helsingin Maximissa, niin piti sitten mennä sinne katsomaan Alan Bennettin uutta näytelmää The People. Ohjauksesta vastasi NT:n taiteellinen johtaja Nicholas Hytner. Lähetys oli suora NT:n Lyttelton-näyttämöltä ja siksi alkoikin vasta yhdeksältä.

Tarinan keskiössä kaksi vanhempaa naista, Frances de la Tourin esittämä entinen malli Dorothy sekä tämän vanha ystävätär, hieman höppänä Iris (Linda Bassett). Leidit asuvat Pohjois-Yorkshiressä vanhassa isossa ja rapistuvassa talossa, jonka ylläpitokustannukset ovat liikaa Dorothylle sekä tämän siskolle Junelle (Selina Cadell). Kirkon palveluksessa oleva June haluaa luovuttaa talon National Trustille (jonka edustaja hyppää siellä mutta Dorothyn mielestä ajatus vieraista ihmisistä tramppaamassa hänen lapsuudenkodissaan on sietämätön. Dorothy möisi mieluummin koko höskän niin että se siirrettäisiin eteläiseen Englantiin.

Frances de la tour ja Linda Bassett

Yhtäkkiä paikalle pölähtää D:n malliajoilta tuttu entinen heila ja nykyinen elokuvayrittäjä joka haluaa kuvata leffaa talossa. No, tuumasta toimeen, ja kuvaamaan, tosin filmin todellinen luonne selviää vasta paljon myöhemmin, eikä sekään ole taloudellisesti pelastus (sentään fiksaavat lämmityksen, koska alastomat leffatähdet palelevat muutoin). Kesken kuvauksien paikalle pölähtää tietenkin myös June-sisko ja piispa...

Vaikka näytelmä on komedia, ja oikein viihdyttävä sellainen, niin Bennet sivaltaa aika terävästikin miten kaikella on arvo ja jos ei ole hintalappua, niin ei ole mitään arvoakaan.

Dorothy hoards old newspapers from the 1980s, a decade in which, her sister observes: "Everything had a price. If it didn't have a price, it didn't have a value."

Hetkittäin hauska tarina saa hieman surullisiakin piirteitä... Loppuunmyydyille katsomoille NT:ssä koko kevään mennyt näytelmä oli ehdottomasti katsomisen arvoinen, vaikka meitä olikin vain kourallinen Maximin katsomossa. Herätti monenlaisia ajatuksia, mm. vanhojen talojen suojelusta/käytöstä ja mitä köyhtyvät aateliset tekevät niillä...

Vanhat rouvat ovat erinomaisia, erityisesti Frances de la Tour on ihan säkenöivän hyvä. National Trustin edustajana Nicholas le Prevost on myöskin erinomainen (miten innoissaan hän on löytäessään rivin vanhoja pottia, missä on vielä vierailijoiden pissat jäljellä - vierailijoina kun on kuuluisuuksia Kiplingistä Elgariin!).

Frances de La Tour, with her long lugubrious face and gift for the deadpan put-down, is on wonderful form as the haughty heroine, pluckily facing up to her lonely, childless old age and briefly reviving the embers of a long-past affair when the porn crew pitches up. She seems like Bennett’s spokeswoman, as she longs for an England when the past was merely taken for granted rather than prettified and marketed, and she achieves exactly the right mixture of wit and understated poignancy. 

kirjoitti Telegraph näytelmästä.

Esityksen alussa nähtiin lyhyt elokuva vanhojen ja arvokkaiden talojen rappiotilasta ja Alan Bennettin haastattelu.

3 D / Tampereen työväen teatteri 15.3.2013

Tässä taannoin kävin Jarin kanssa teatterissa. Taas. Siis Tampereella vain 2 esitystä tehnyttä spesiaaliproduktiota TTT:llä. Kyseessä oli näytelmä/performanssi 3D eli Dirty, Difficult & Dangerous.

3D on musta komedia välittömän nautinnon kulttuuristamme, jossa kysymykset ihmisten tasa-arvoisuudesta, oikeudesta omaan kehoonsa, sielun hinnasta sekä yksilön valinnasta ja vastuusta liekitetään hulvattomalla tavalla. Todellinen kansainvälisyys on kielten sekamelskaa ja tahatonta väärinymmärrystä. Vain harvalla on käsitys siitä, mitä uudet elämykset maksavat.

Rooleissa Martti Suosalo ja Satu Paavola sekä viisi ihmisen kokoista teatterinukkea. Ohjaus on arvostetun nukketeatteritaiteilija Neville Tranterin (Stuffed Puppet Theatre/Hollanti).

Erittäin metka esitys, missä sai nauraa ja enimmäkseen äimistellä miten upeasti se toimi ilman varsinaisesti mitään kieltä (tai sillä kielten sekametelisopalla) ja miten upeasti näyttelijät vaihtoivat rooleja ja esiintyivät nukkejen avulla. Kumpikin näyttelijöistä oli todella supertaitavia ja ei mitenkään voisi uskoa että ne toiset tyypit lavalla oli nukkeja, jollei ne olisi olleet niin selkeesti nukkeja. Läde mukaan kokkiohjelmaan, totta tosiaan.

Ja siitä on tosi kauan kun olen Martti Suosaloa lavalla nähnyt (Kiviä Taskussa varmaan viimeksi), joten sekin oli hienoa, koska se on vaan niin upea näyttelijä.

Kyllä se K15 oli ihan hyvä ikäraja tähän mustaan komediaan :-)

Seuralaista odotellessa...

James McAvoy ja Macbeth

Ensin Empire lehdelle uudesta X-Men leffasta Days of the Future Past ja sitten on vielä toinen haastattelu, painottuen aika paljon Macbethiin ja teatteriin.

Macbeth (McAvoy) ja Lennox (Kevin Guthrie)

Is that your beard or Macbeth’s?

This is a touch of both. I just usually don't shave until I get a job and they make me. When you meet Macbeth he’s been away from home for quite a while and I don’t think he’s had access to a shaving kit. It’s not a world in which it is easy to shave.

Rocky Horror Show Turkuun!

Turkulaiset nyt kunnostautuu (musiikki)teatterin saralla kunnolla. Nyt siellä pyörii Jekyll & Hyde (mitä olen heti huhtikuun alussa menossa katsomaan) ja tänään tuli tieto (ja liput myyntiin) syksyn suursatsaukseen eli legendaariseen Rocky Horror Show'hun! Jee! Pitää mennä varmaan katsomaan kummatkin versiot, koska siellä on 2 eri näyttelijää Frankin roolissa. Turun Kaupunginteatterin RHS sivu.

Myöhemmin (loppuvuonna/alkuvuonna 2014) on vielä luvassa Jesus Christ Superstar Åbo Svenska Teaternissakin.