Kovin moni hehkutti viime kesänä Laukesin Kaikki sanoo tahdon -esitystä, mutta se jäi harmikseni multa väliin. Joten nyt piti paikata tämmöinen Laukesin kokoinen aukko sivistyksessä.
Outi Keskevaarin kirjoittama ja Paavo Honkimäen ohjaama Mökkinaapurit on musiikillinen komedia, no, mökkinaapureista. Lasse (Joel Mäkinen) on varakas erakko, joka kuitenkin asuu ankeassa saunamökissä käkikellojensa kanssa eikä kartanon päärakennuksessa. Hän haaveilee hetkestä kun saa ostaa naapuritontiltaan setävainajan mökin että saa todellakin olla rauhassa. Sitten Lassen kauhuksi paikalle pölähtääkin suulas serkkupoika Kristian (Peter Nyberg), joka ilmoittaa perineensä mökin isältään! Tämä moottoriturpamainen manageri on tullut maaseudun rauhaan viettämään burnout-sairaslomaansa.
Kun sitten vielä tämän huolehtiva äiti Hellevi (Maruska Verona) saapuu paikalle vahtimaan poikansa lepoa, on Lassen rauha totaalisesti mennyt. Vaan vähänpä tämä tietää! Joukkoon liittyy vielä Kristianin manageroimat naikkoset eli glamourtanssija Barbi (Linda Hämäläinen) ja tuleva iskelmätähti Nelli Kaneli (Anni Kajos). Tämä naiskaksikko pistää Lassen pään aivan sekaisin, mutta toki hieman eri syistä. Siinä missä Barbi on aivan kaamea tyrkky-pissis-blondi-kammotus, on Nelli niin ujo että hengittää päiväkausia paperipussiin uusia ihmisiä tavatessaan.
No, kaikenlaista soppaa ja säätöä tästä seuraa. Turhaan Lasse koittaa pyristellä asioita vastaan, varsinkin kuin hänelle puhuvat käkikellot ovat asiasta jotain mieltä. Ja kun käkikellot puhuvat Barbillekin! Parin tunnin aikana meille selviää käkikellojen mysteeri (mikä Psyko-kohtaus!!!) ja muutama muukin salaisuus. Ja miten tähän kaikkeen liittyy naapurin isäntä Alpo ("on se nainen, o")?
Kolmihenkinen bändi (Sirkku Hilanko, Asko Turkia ja Niklas Hagmark) vetelee mielenkiintoisia sovituksia tutuista, ja ehkä hieman tuntemattomimmistakin, käännösiskelmistä. Kaikki eivät ehkä sovi tarinan kulkuun yhtä hyvin kuin toiset, ja ainakin meidän istumapaikoille musiikki kuului hieman ehkä hiljaisesti. Aika paljon balladinomaisia siirappi-iskelmiä, ja peräti kaksi Rainbow-hittiäkin (en tiennyt että Since You've Been Gone ja I Surrender -biiseistä on tehty suomi-iskelmäversiot myös). Beatlesin The Long and Winding Road toimi kyllä. Mutta onhan näissä oikeasti aika korneja ja kamalia käännöksiä...
Mutta hitsi miten hienoja laulajia (ja toki esiintyjiä muutenkin) koko tämä viisihenkinen sakki oli!
Lavastus (a'la Sari Paljakka) oli hyvin... no, kesämökkihenkistä. Käkikellot hieman oudoksuttivat, mutta niillä on hyvin tärkeä rooli. Riia Lampinen vastaa puvustuksesta ja varsinkin Barbin pinkki glitterlook ansaitsee erityismaininnan!
Hyvin tuli viihdyttyä parituntinen. Messilän Kartanoravintola on miljöönä mukava, varsinkin kylmänä ja sateisena päivänä. Sisätiloissa oleva kesäteatteri = luksusta! Mustikkakakku oli kahvilassa enemmän kuin maistamisen arvoista ja väliajalla oli ihan keskustelua pöytäkumppanien kanssa mm. musiikkiteatterikoulutuksen lopettamisesta Lahdessa.
Esityksiä on Messilässä 28.7. saakka, ja tämä on varsin varteenotettava vaihtoehto jos kaipaat viihdytystä kesääsi - kuivin jaloin!
Iso kiitos Laukes - ja erityisesti Juha Pihanen ja Mikko Peltoniemi hienosta asiakaspalvelusta!
Esityskuvien copyright Johannes Wilenius
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Huikeat esiintyjät kyllä jällee tänä vuonna, lauluvoimaa löytyy! Ja onneksi näin. Laukesin juttujen katsominen kannattaa melkein pelkästään biisien ja hienojen stemmojen vuoksi. :)
VastaaPoista