Jokunen tovi sitten ilmoitettiin, että Stephen Fry tekee paluun
näyttämölle, olikohan se 16 vai 17 vuoden tauon jälkeen. Silloin hän
käveli lavalta pois kesken esityksen (?) ja ei palannut, koska sai
hermoromahduksen tms. No, nyt sitten Lontoon Globe saa kunnian olla
se teatteri missä voi todistaa kotiinpaluun lavalle.
Onnistuin
saamaan liput, ja kaikki näytökset loppuumyytiin nopeasti. Näytelmänä
siis Shakespearen Twelfth Night (Loppiaisaatto) ja esitys on 11.10. Fry
esittää Malvoliota. Ja se esitetään "alkuperäisessä hengessä" eli
kokonaan miehitettynä (siis naisroolitkin on miesten esittämiä).
Muutaman kerran olen tämän nähnytkin lavalla, mutta Stephen Fry!
Jatkaa
hyvin mun suosikkimiesten näkemistä livenä lavalla-sarjaa (David
Tennant, James Wilby, Mark Gatiss...) ja ei ne Simon Callow ja Ralph
Fienneskään pahoja ollu :-)
Samaan syssyyn tarttee kattella muutamaa muutakin teatteriesitystä sitten.
Globessa
menee nyt kesäkaudella mun ehdoton suosikki-Shakespeare eli Henry V.
Siihen on vielä lippuja, mutta tarttee nyt katsoa miten sinne pääsisi.
Tosin 14.6. olisi se National Theatren Frankenstein NT Live
uusintakierroksella (tai 14.6. on Benedict Cumberbatch monsterina ja
18.6. Jonny Lee Miller), jotta siihen samaan syssyyn voisi ajatella...
torstai 22. maaliskuuta 2012
maanantai 19. maaliskuuta 2012
Viisi Vekkulia / Nokian Työväen Teatteri 18.3.2012
Sunnuntaina oli taas aika katsastaa mitä Nokian Teatterissa tänä talvena
oli saatu aikaan. Agapetuksen Viisi Vekkulia oli Heli Pitkäsen
esikoisohjaus. Helihän on teatterin kantava voima toiminnanjohtajana ja
aktiivisena näyttelijänä (sekä mahdottoman mukava työkaverina!).
Sellainen iloinen komedia, sijoittuu 50-luvun helsinkiläiseen täysihoitolaan, jossa 5 vanhaa herraa asuu sulassa sovussa. Kunnes eräänä päivänä sisään astuu nuori hehkeä sihteerikkö, joka pistää herrojen päät pyörälle. Pääosan viisikko oli kaikki tasaisen päteviä, ehkä Herman Kultalaa esittävä Lauri Ahola sieltä nousi enemmän esille. Ja Pirjo Lammi täysihoitolan johtajattarena oli taas kerran loistava!
Lavastus oli upea, siihen oli panostettu tälläkin kertaa hirmuisesti. Kyöstin valo- ja äänisuunnittelu toimi ja puvut ja kaikki muukin rekvisiitta osaavissa käsissä. Nokialla ei vaan osata tehdä huonoa teatteria, vaikka tätäkään näytelmää en varmaan olisi muualle jaksanut mennä katsomaan.
Sellainen iloinen komedia, sijoittuu 50-luvun helsinkiläiseen täysihoitolaan, jossa 5 vanhaa herraa asuu sulassa sovussa. Kunnes eräänä päivänä sisään astuu nuori hehkeä sihteerikkö, joka pistää herrojen päät pyörälle. Pääosan viisikko oli kaikki tasaisen päteviä, ehkä Herman Kultalaa esittävä Lauri Ahola sieltä nousi enemmän esille. Ja Pirjo Lammi täysihoitolan johtajattarena oli taas kerran loistava!
Lavastus oli upea, siihen oli panostettu tälläkin kertaa hirmuisesti. Kyöstin valo- ja äänisuunnittelu toimi ja puvut ja kaikki muukin rekvisiitta osaavissa käsissä. Nokialla ei vaan osata tehdä huonoa teatteria, vaikka tätäkään näytelmää en varmaan olisi muualle jaksanut mennä katsomaan.
perjantai 16. maaliskuuta 2012
Olivier Awards 2012 ehdokkaat julki
Julkistettiin eilen, ja varsinainen gaala on sitten 15.4. Lontoon oopperatalolta Covent Gardenissa.
Roger Allam (BBC:n kuunnelmasarja Cabin Pressuren ihanaääninen 1. perämies Douglas Richardson) ja Nancy Carroll (oli nyt Recruiting Officerissakin) eli viimevuotiset Olivier-voittajat (paras mies- ja naisnäyttelijä), julkistivat ehdokkaat juhlavassa tilaisuudessa.
Ja kyllä, Benedict Cumberbatch ja Jonny Lee Miller saivat taas jaetun ehdokkuuden Frankensteinista :-))
Josta puheeollen, NT Live tuo sen takaisin ohjelmistoon kesäkuussa, yksi esitys kumpaakin eli 14.6. BC hirviönä ja muutamaa päivää myöhemmin JLM hirviönä. Olen nyt Finnkinoa ahdistellut asiasta niin monta kertaa, ja ei ne vieläkään tiedä tuleeko nämä Suomeen vai ei. Joten taitaa olla niin että joudun lentämään Lontooseen katsomaan. Onneksi se menee aika monessa elokuvateatterissa, että lippuja saa vielä.
Globen Henry V:een olisi esityksiä (ja muutama lippukin vielä) sekä 13. että 14.6.
Roger Allam (BBC:n kuunnelmasarja Cabin Pressuren ihanaääninen 1. perämies Douglas Richardson) ja Nancy Carroll (oli nyt Recruiting Officerissakin) eli viimevuotiset Olivier-voittajat (paras mies- ja naisnäyttelijä), julkistivat ehdokkaat juhlavassa tilaisuudessa.
Ja kyllä, Benedict Cumberbatch ja Jonny Lee Miller saivat taas jaetun ehdokkuuden Frankensteinista :-))
Josta puheeollen, NT Live tuo sen takaisin ohjelmistoon kesäkuussa, yksi esitys kumpaakin eli 14.6. BC hirviönä ja muutamaa päivää myöhemmin JLM hirviönä. Olen nyt Finnkinoa ahdistellut asiasta niin monta kertaa, ja ei ne vieläkään tiedä tuleeko nämä Suomeen vai ei. Joten taitaa olla niin että joudun lentämään Lontooseen katsomaan. Onneksi se menee aika monessa elokuvateatterissa, että lippuja saa vielä.
Globen Henry V:een olisi esityksiä (ja muutama lippukin vielä) sekä 13. että 14.6.
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Mark Gatissin tapaamisesta 8.3.2012

Mä nyt taannehtivasti kirjoittelen kaikenlaista matkalta, mitä mieleen tulee, ja ensimmäisenä tietenkin muutama sana vielä herra Gatissin tapaamisesta!
Juu, mä siis olin Suomesta raahannut (tai laivalta ostin) pullon Karpalo Koskenkorvaa ja sitten olin tuonut Hugo Simbergin Kellonsoittaja-postikortin. Kun kävin lunastamassa lippuja, niin kysyin että mulla on lahjoja, että kelle ne annetaan. Ja se lipunmyyjä lupasi toimittaa ne perille. Mutta mä en ollut kirjoittanut korttia vielä, joten vein ne sitten myöhemmin, kun mentiin esitykseen.

Esityksen jälkeen jäätiin odottamaan siihen ala-aulaan. Olin kyllä onkinut muutamalta lontoolaiselta Sherlock-kaverilta tietoja missä on Donmar Warehousen stagedoor, mutta suurin osa oli sitä mieltä (kuten myös se samainen lipunmyyjäheppu), että näyttelijät käyttää etuovea. Teatteri oli niin miniatyyrikokoinen, että hyvin ymmärrettävää.

Tosi pian, ehkä 10 minuuttia siitä kun yleisö oli lähtenyt, tuli jo osa näyttelijöistä ulos. Mark Gatissia oli vastassa Vinette Robinson (mutta en siinä markgatiss-euforiassa tajunnut pyytää nimmaria), joka siis Sherlock-sarjassa esittää Sally Donovania. Sekä joku vanhempi nainen, joka oli joku näyttelijä luultavasti kanssa. Olivat olleet myös esitystä katsomassa. Mun lisäksi siellä oli odottamassa Markia vaan sellainen nuori tyttö (joka ei edes halunnut nimmaria, vaan selitti sille vaan kauheasti jotain) sekä vanhempi mies, joka halusi vaan nimmarin.

Mä olin sen tytön jälkeen seuraavana vuorossa. Kysyin alkuun että oliko saanut sen pullon, ja sanoi saaneensa, kiitti kovasti siitä ja vielä erikseen kortista. Korttiin olin lisäksi laittanut, että pullo on raahattu Suomesta asti. Mark heti kommentoikin että ai Suomesta asti olet tullut. Mulla oli käsiohjelma mihin halusin nimmarin sekä SH-yhdistyksen sellainen jäsenliittymiskortti (mikä pitää ottaa ensimmäiseen tapaamiseen mukaan, niin jäsensihteeri voi esitellä uuden jäsenen muille jäsenille). Molempiin kirjoitti, ja siihen käsiohjelmaan vielä omistuskirjoituksen (To Katrin, love Mark Gatiss x). En tiedä mistä se ylimääräinen n-kirjain lipsahti mukaan :-)

Kehuin näytelmää, ja oli iloinen että pidin siitä. Kokoajan oli oikein kohtelias ja mukava eikä lainkaan sellanen, että on kiire lähteä. Vaikka Vinette Robinson ja se toinen nainen odottivat kärsivällisinä siinä vieressä. Lähtivät sitten yhdessä siitä jonnekin, käveltiin samaan suuntaan aina Charing Cross Roadille asti, mutta sitten me käännyttiin Sherlock Holmes pubiin ja nämä muut jatkoivat jonnekin, varmaan syömään. Teatterin ulkopuolella oli kanssa porukkaa, ja muutamalle antoi nimmarit vielä siinä.
Mutta kovin mukava kokemus, me käytiin ihan oikeasti keskustelua, ja vaikka mua jännitti hieman, niin en mennyt mitenkään kipsiin tai muuta. Leveä hymy ei kyllä hetkeen poistunut mun naamalta.
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
The Recruiting Officerista vielä

Loistavan Benedict Cumberbatch-sivuston ylläpitäjä ja mun kirjeenvaihtokaveri Naomi kävi myös katsomassa The Recruiting Officerin, ja tässä hänen arvionsa näytelmästä.
Sherlockologyn tyypit kävivät kanssa katsomassa The Recruiting Officerin.
Tässäpä heidän mielipiteensä näytelmästä.
Sherlockologyn tyypit kävivät kanssa katsomassa The Recruiting Officerin.
Tässäpä heidän mielipiteensä näytelmästä.

Kun kyntteliköt oli sytytetty, ne hinattiin takaisin ylös
Juu juu, tiedän ettei siellä saanut kuvata, mutta otin muutaman kuvan ennen ja jälkeen esityksen...
lauantai 10. maaliskuuta 2012
Being Shakespeare / Trafalgar Studios 8.3.2012

Lontoopäivän vikana etappina oli Trafalgar Studios ja siellä Simon Callow’n yhden miehen näytelmä Being Shakespeare. Tätä esitettiin aiemminkin, ja oli niin suosittu, että nämä oli nyt sitten ”yleisön pyynnöstä” näytöksiä. Ja tarttee sanoa että huikea oli! Simon Callow on näitä vanhempia näyttelijöitä mitkä on olleet mukana monessa. tv-sarjassa, elokuvassa jne. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. 16 kirjaa. Elokuvista ehkä nimekkäimmät on A Room with a view, Amadeus, Neljät Häät ja yhdet hautajaiset ja Shakespeare in Love.

Kyseessä ei ollut kuitenkaan mikään mies lavalla lukemassa Shakespearea, vaan WS:n elämän läpikäyminen tarinan muodossa, ja sitä sitten höystivät lainaukset näytelmistä ja soneteista. Välillä oli rekvisiittana kirja tai tuoli tai miekka. Valoja ja ääniefektejä käytettiin niukasti mutta tehokkaasti. Erittäin hauska, oivaltava ja viihdyttävä esitys! Simon Callow oli loistava!
Tunnisteet:
Lontoo,
Simon Callow,
Trafalgar Studios,
William Shakespeare
perjantai 9. maaliskuuta 2012
The Recruiting Officer / Donmar Warehouse 8.3.2012

Liput tähän hankin hetimmiten kun tulivat myyntiin, ja se möi tosi pian loppuun. Donmar Warehouse oli tosi pieni paikka, joten lippuja ei nyt niin montaa per esitys olekaan tarjolla. George Farquharin ”restoraatiokomedia” The Recruiting Officer on niitä harvoja 1700-luvun näytelmiä mitä edelleenkin esitetään säännöllisesti. Siinä upseerit värväävät Englannin maaseudulla (Shrewsburyssä ja Shropshiressä tarkemmin sanoen) sotilaita armeijaan. Ja sitten siinä on naishuolia ja kaikenlaista kuviota.
Ja miksikö tämä näytelmä, kaikista niistä mitä Lontoossa olisi ollut tarjolla? No siksi että siinä esiintyi Mark Gatiss! Yhtään Farquharin näytelmää en ole ennen nähnyt (no onko ihmekään). Mark oli kapteeni Brazen, hyvin huikentelevainen keikarimainen tyyppi, eli rooli sopi kuin nenä päähän. Ainoa upseereista jolla oli peruukki (sellainen kauhea rokokoo-hökötys). Naisnäyttelijät olivat tosi hyviä myöskin; Rachael Stirling Melindana, Nancy Carroll Silviana, Kathryn Drysdale Lucynä ja Aimee-Ffion Edwards tuplaroolissa Rosena/Marynä.

Yksi positiivinen yllätys oli Mackenzie Crook. Tuo ketku Pirates of the Caribbean-leffasarjasta sekä The Office-tv-sarjan onneton Gareth, veti roolinsa kersantti Kitenä tosi hyvin. Tobias Menzies oli myös hyvä. Erikoismaininta pitää antaa viiden muusikon esitykselle. Herrat soittivat periodisoittimin pitkin esitystä (ja pitkään jo ennen kuin näytelmä alkoi, ja samalla osallistuivat näytelmään ihan puherooleissakin. Huikeaa!
Näytelmän oli ohjannut Josie Rourke, nainen myös viime vuotisen Tennant/Tate Much Ado About Nothing-näytelmän takana. Rourke nimitettiin juuri alkuvuodesta Donmar Warehousen uudeksi taiteelliseksi johtajaksikin.

Paikka oli pieni ja intiimi, sellainen syvä katsomo eli kolmelta sivulta reunustivat korkealle ylös nousevat penkit. 250 paikkaa vaan, niin ei ihme että myytiin loppuun. Tosin justiinsa eilen vai pari päivää sitten tuli tieto että ovat saaneet muutamia lisäesityksiä. Siellä oli hirveä määrä kynttilöitä jolla valaistiin, ja 4 sellasta isoa katosta laskettavaa kynttiläkruunua, mitkä näyttelijät sytyttivät ennen alkua.

Ihan kaikesta ei saanut tolkkua, siis juonenkäänteistä, mutta suurimmasta osasta kyllä. Kieli oli sen verran ehkä vanhahtavaa. Yleisö oli hyvin mukana, joskaan täällä(kään) ei taputeltu kovin montaa kertaa porukoira takaisin.

Mutta kyllä mä olen iloinen että näin Mark Gatissin livenä, toivottavasti en viimeistä kertaa.
Ja huom. esityskuvat on ihan itse otettuja, vaikka tiedän ettei siellä saanut kuvata. Hyi minua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
