lauantai 31. maaliskuuta 2012

Pikku Vampyyri / Lahden kaupunginteatteri 31.3.2012

Eilispäivänä oli vuorossa Lahden kaupunginteatteri ja heidän lastennäytelmänsä Pikku Vampyyri. Kyllä, lastennäytelmä. Mutta aivan vallan erinomainen, eikä lainkaan haitannut että oli lapsille suunnattu ja suurin osa katsojistakin oli hyvin nuoria :-)

Angela Sommer-Bodenburgin kirjoittaman näytelmän (tai siis, hän on kirjojen takana) oli ohjannut Miika Muranen. Lavastus ja puvustus oli tosi taiten tehtyä. Kaikki näyttelijät olivat älyttömän upeita ja vetivät roolinsa täysillä. Ei mitään lässytystä tyyliin "tehdään ipanoille taidetta", vaan kunnon meininki!

Anton ja vampyyri sängyn alla eli Rydiger :-)

Teemu Palosaari oli ihan älyttömän hyvä Antonina ja Rydiger-vampyyrinä vähintään yhtä loistava Jari-Pekka Rautiainen. Rydigerin veli Lumpi oli Elvis-inkarnaatio Jan-Christian Söderholm.

Tarttee sanoa että tämmösiä näytelmiä soisi olla lisääkin! Kiitos Reikulle ja Harrille seurasta ja väliaikatarjoiluista! Ja tietenkin teatterin jälkeisestä huippuruuasta :-)

Kolmasluokkalaisella Antonilla ei ole erityisen montaa kaveria. Itse asiassa kavereita ei ole ollenkaan. Antonin vanhemmat ovat huolissaan pojastaan, joka tuntuu hautautuvan koko ajan syvemmälle vampyyrikirjojen maailmaan.

Eräänä lauantai-iltana Antonin ollessa yksin kotona alkaa tapahtua. Vampyyrikirjoista tuleekin totta, sillä Antonin huoneeseen ilmestyy Rydiger, ihan oikea pikku vampyyri. Kun selviää, että vampyyrin aikeet ovat ystävälliset, alkaa Antonilla elämänsä seikkailu. Anton saa Rydigerin mukana tutustua maailmaan, johon aikuiset eivät usko ja josta toiset lapset voivat vain haaveilla.

Yölliset seikkailut hautausmaalla saavat käänteen, kun kaikki vampyyrit eivät olekaan innoissaan ihmispojan ja pikku vampyyrin ystävyydestä. Entä mitä tapahtuu, kun vanhemmat haluavat tavata Antonin uuden ystävän? Miten vampyyrit selviytyvät hautausmaanvalvojan kynsistä? Ja voiko vampyyritytön ihastuminen Antoniin olla täysin vaaratonta?




Kursivoitu teksti ja video Lahden kaupunginteatteri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti