Ensimmäinen vierailuni henkeäsalpaavan kauniiseen Minack Theatreen
Cornwallin länsikärkeen oli 4-5 vuotta sitten. Nyt sitten oli ilo päästä sinne toista
kertaa. Teatteri on louhittu niemenkärkeen aivan Atlantin rannalle, ja siellä
sitten säiden armoilla katsotaan esityksiä. Kesäkaudella kymmenet eri
teatteriryhmät vierailevat Minackissa; kukin esittäen n. viikon verran
näytelmäänsä. Eli on ihan tuurista kiinni mitä pääsee reissunsa aikana katsomaan.
Viime viikolla olisi mennyt muistaakseni klassikko Cyrano de Bergerac ja ensi
viikolla Sebastian Faulksin kirjaan perustuva Birdsong. Kummankin olisin
kovasti halunnut nähdä, mutta arpa lankesi Jessica
Swalen näytelmään Nell Gwynn.
Sekin sopi kyllä oikein mainiosti.
Nell Gwynn oli alun perin appelsiinimyyjä ja prostituoitu, josta
tuli näyttelijä, aikana milloin miehet esittivät teatterissa naisroolitkitkin. Oikean
historiallisen henkilön vaiheista ei paljon muuta tiedetäkään, paitsi tietenkin
se että kuningas Charles II iski naiseen silmänsä ja tästä tuli herran
suosikkirakastajatar. Siinä ei paljoa kiukkuinen espanjalaisvaimo painanut, tai
lukuisat muut naisystävät. Nell oli (ainakin tässä tarinassa) sanavalmis,
suorasukainen ja reipas nainen, joka ei kaivannut titteleitä itselleen mutta
huolehti topakasti että sai kuninkaalta riittävän korvauksen luopuessaan omasta
urastaan.
Näytelmään on kehitelty tarinaa historiallisten faktojen
ympärille. Kadulta Nellin löytävä King’s Companyn näyttelijätähti Charles Hart
(Andy Kempton) rakastuu tietysti
suojattiinsa, mutta ei mahda mitään kun huikenteleva kuningas Charles II (James Rolfe) pistää koko
viehätysvoimansa peliin.
Näyttelijäseurue Thomas Killigrew’n (David Kay) johdolla koittaa saada uusia
näytelmiä lavalle, viihdyttää kuningasta ja kansalaisiakin. Killigrew tekee
rohkean päätöksen ottaa Nell Gwynn mukaan porukkaan, mutta onneksi yleisö
tykästyy tähän kovasti. Näyttämöt joutavat jäämään kun Nell lähtee kuninkaan
matkaan.
Nell Gwynnin roolissa hurmaa ihastuttava Pamela Cuthill. Muutenkin kaikki näyttelijät ovat oikein mainioita.
Varsinkin teatteriseurueen diiva Edward Kynaston jota näyttelee loistavasti Robin Clark. Tämä on tietenkin kaikista järkyttynein että nainen
pääsee näyttelemään naista lavalle, koska kukaanhan ei voi näytellä naista yhtä
hyvin kuin hän. Ei varsinkaan nainen! Toinen hauska tyyppi on
näytelmäkirjailija John Dryden (hieman James Corden-mainen Jamie Heath), joka esittelee seurueelle mitä hauskimpia
näytelmäaihioita.
Esitys alkaa sillain hitaasti että huonomaineiset tytöt
soluttautuvat yleisön joukkoon myymään appelsiineja, esittelemään sulojaan ja
puhumaan pikkutuhmia. Siitä olikin sitten hyvä siirtyä Lontoon kaduille ja
teatterin lavalle. Oli tässä ajankohtaisia vitsejäkin, mm. hung parliament
mainittiin…
Näytelmässä yhdistyi kivasti siis kuningasnäytelmäaspekti ja 1600-luvun
lontoolaisen teatterin historia (suurin osa hahmoista on siis ihan oikeita
historiallisia tyyppejä). Mukana draamaa, romanssia, juonitteluja (sekä hovissa
että teatterissa), hienoa musiikkia ja laulua (kolmehenkinen orkesteri säesti
ajanhenkisissä asuissaan) ja kauniita vaatteitakin. Kaikin puolin hieno elämys!
Minackin iltaesitykset alkavat klo 20, ja silloin oli vielä hyvin valoisaa. Kun
esitys loppui n. 22.45 oli pilkkosen pimeää. Siksi mukana kannattaa olla
taskulamppu että löytää autonsa parkkipaikalta. Ilman omaa autoa paikalle on
hankala päästä, koska teatteri on oikeasti aika syrjässä. Paikalta saa juomien,
jäätelöiden jne lisäksi ostaa myös pientä purtavaa ja matkamuistoja. Väliajalla
kuuma kaakao tekee kyllä terää.
Yksi Minackin parhaita puolia on upea upea paikka näköaloineen. Se
on myös heikkous: sateella, tuulella ja muuten vaan huonolla kelillä ei ole
kovinkaan mukavaa. Atlantilta puhaltava tuuli käy luihin ja ytimiin ja aaltojen
lyödessä kallioihin repliikeistä on hetkittäin vaikea saada selvää. Onneksi
tuuli ei ollut kamalan paha, mutta liki koko esityksen tihuutti vettä. Kannatti
hankkia sadeviitat aiemmin päivällä. Paikalta saa vuokrata punnalla tosi
käteviä retki-istuimia, ja ne ovat ihan ehdottoman käteviä. Jos jostain
löytyisi moisia ostaisin heti. Olisi suomalaisissa kesäteattereissa ihan
ehdoton!
Jos koskaan kesäaikaan osut Cornwallin ”peränurkille” ja
teatterielämys kiinnostaa niin kannattaa suunnata www.minack.com sivuille. Lippujen hinnat eivät
päätä huimaa (nämä hieman paremmat paikat £14) ja takaan että maisemiltaan ei
tuosta enää teatteri paljoa parane.
Kuvat otin likipitäen kaikki itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti