Sitä paitsi tekijätiimi on ihan huippua. Koreografi Mari Rosendahl viettää tänä vuonna kolmekymmenvuotistaiteilijajuhlaansa ja Tanssiteatteri MD valmistatuu ensi vuoden kaksikymppisiinsä. Muotoilija Stefan Lindfors hoitaa visuaalisen puolen ja musiikista vastaa Jussi-Pekka Nuto. Puitteissa ei siis todellakaan ole mitään valittamista!
Aika vaitonainen tämä työryhmä esityksestä harjoituksissa oli, mutta luvassa lienee sukellusta niin oopperan kuin barokkimusiikin suuntaan. Sekä toki klassisemman baletinkin. No, minä olen ihan myyty. Rakastan barokkimusiikkia, rakastan tanssia ja muistan vieläkin miten valtavan vaikutuksen Stefan Lindforsin näyttelyt tekivät joskus 1980-1990-lukujen taitteissa. Ne hyönteisvaikutteiset valtavat veistokset, huh! On mulla jossain vieläkin tallella näyttelyjulisteitakin. Yhtä hyönteistä luvattiin muuten tähänkin!
Kaikki on toki vielä aika alkuvaiheissa. Ideoita on paljon ja niitä nyt sitten väännellään ja käännellään. Harjoiteltu oli tässä vaiheessa (kesäkuun alussa) vasta myös hyvin vähän. Taiteilija Lindfors ei halunnut sanoa sitäkään vähää: "meitä on kolme kimpassa ja tehdään yhdessä jotain". Muukaan työryhmä ei myöskään halua paljastaa liikaa. Esitystä muokataan ja se muovautuu varmaankin hyvin lähelle ensi-iltaa asti.
Tanssijoina lavalla nähdään Suvi Eloranta, Anniina Kumpuniemi, Ville Oinonen, Elina Jakowleva ja Samuli Roininen, joista ensiksimainittu pääsee väläyttämään myös upeankuuloista lauluääntään! Musiikki kuulostaa, ainakin tässä vaiheessa kuullut pätkät, haikean kauniilta. Ja tanssi! Ainakin Villen ja Samulin kahdestaan työstämä kohta on hyvin intiimin ja herkän näköistä. Aivan mainiota katsella, kun samaa kohtaa hioitaan uudelleen ja uudelleen, ja koreografi vääntelee miehiä mutkille. Ja osallistuu aktiivisesti itsekin mukaan. Välillä nauretaan ja huilataan, ja sitten taas työstetään.
Samuli lausuu: When I walk out. When I walk out alone, along the street. Ja tähän liittyvä liike. Huh! Riipaisee. Ja sitten kuvaus suoraan da Vincin Vitruviuksen miehestä! Olen vaikuttunut. Ja en mitenkään malta odottaa miltä teos valmiina näyttää ja kuulostaa.
Nimi secunda prattica (tai oikeammin seconda pratica, "toinen käytäntö") tulee siitä kun barokkiaikana alettiin säveltää toisin. Kun renessanssiajan polyfoninen tyyli (prima prattica) korvautui barokkityylillä. Lisää aiheesta kohtuuselkeästi selitettynä (itse kun en ole mikään musiikkispesialisti).
Secunda Prattican ensi-ilta on 22.10. Hällä-näyttämöllä ja lippuja kannattaa alkaa hankkimaan jo nyt! Ja 17.6. asti saa vielä lippunsa ennakko-ostajan etuhinnalla.
Aamulehti oli myös mukana avoimissa harjoituksessa ja videolla työryhmän haastattelua sekä pätkiä tanssiosuuksistakin.
Promokuvan copyright Harri Hinkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti