Yksi teatterin suurista: Laurence Olivier
Sen jälkeen käveltiin pikkuhiljaa (Waterstonesin kautta) sillan yli eteläpuolelle katsomaan saisinko lippuja illan konserttiin Queen Elizabeth Hallille. Sai, ja ostettiin. Sitten iltapäivän lopuksi ruokailu Wahaca-nimisessä meksikolaishenkisessä ”konttiravintolassa” siinä Southbank Centren vieressä. Kaikkea pientä (tosi hyvää kotitekoista guacamolea) ja karahvi vettä. Palvelu oli vähän mitä sattui, mutta ainakin se oli nopeaa.
Wahaca, meksikolaista katukeittiösapuskaa
Laahustettiin siitä vielä siihen viereen National Theatreen (lunastin heinäkuun teatteriliputkin samalla lippuautomaatista) ja siellä pääsi nettiinkin piipahtamaan. Niin ja kirjakaupassa oli tullut (vihdoin ja viimein) myyntiin kaikenlaista The Curios Incident-tavaraa! Nyt kun näytelmä on siirtynyt West Endille ja on iso hitti, niin ovat sitten teettäneet t-paitoja, mukeja, kasseja ja vaikka mitä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Ostin aivan ihanan setin jääkaappimagneetteja sekä kassin. Mulla on biljoona kangaskassia mutta toi on kiva. Niin, ja sitten tällä kertaa raaskin ostaa (viimeksi sitä vaan hypistelin) Shakespeare on Stage nimisen kirjan, missä 13 ”johtavaa näyttelijää” kertoo merkittävistä Shakespeare-rooleistaan. Mm. Judi Dench kertoo millaista oli näytellä 23-vuotiaana Juliaa, Jude Law Hamletina 2009, Ian McKellen Macbethinä 1976 Stratfordissa, jne. On varmasti kiinnostavaa luettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti