Jesus Christ Superstar / Göta Lejon 9.2.2013

Meidän kolmen naisen iskuryhmä lähti reissuun! Allekirjoittanut, Riitta ja Jaana päättivät jättää kerrankin koirat kotiin, lyödä hynttyyt yhteen ja suunnata yhdessä ulkomaille! Jee! Itse matka ei ollut hinnalla pilattu, vaikka kokeilimme kaikkia mahdollisia kulkuneuvoja... Auto, lentokone, bussi, metro, laiva ja juna sekä vielä kaupan päälle rullaportaat!

 Golden Air on juuri laskeutunut tuliseen Tukholmaan

Käytiin siis Tukholmassa katsomassa huippuloistavaa musikaalia Jesus Christ Superstar. Mä olin jo neljättä kertaa ja sain ylipuhuttua (no, ei vaatinut kauheasti suostuttelua) tytöt mukaan.

Hieman hirvitti, koska perjantaina samaan aikaan ollut lento piti lumimyrskyn takia perua. Nooh, onneksi tuuli laantui ja päästiin ihan normaalisti lentoon. Menomatka kesti siis kaikki 55 minuuttia ja kone oli hyvin tyhjä. Ja pieni. Ja aika söpökin, ja piti kivaa putputusta.

Tukholmassa syötiin sitten lounasta Arlandan kentällä (Max! hei, niillä on uusi hyvä hampurilainen, missä on salsaa ja nachoja!), ja sitten napattiin lentokenttäbussi keskustaan. Keskusasemalta sitten lähdettiin kartan kanssa kävelemään teatteria kohti, matkalla poikettiin Gudrunin vaateputiikkiin (josta Jaana osti alennusmekon). Kahville ei keretty kuiteskaan. Loskakävelyn jälkeen oltiin Göta Lejonissa joskus kolmen jälkeen.

Paikat ois voinu olla paremmatkin, vitosrivillä aika reunassa... Hyvin näki, mutta hieman liian reunassa. Hieno oli taas, kovasti oli miehistönvaihdoksia sitten viime näkemän (eli joulukuun). Suurin osa opetuslapsista oli vaihtunut (vain 4 oli samaa kuin viimeksi), samoin mm. Marian, Herodeksen ja Hannasin esittäjät. Ja oli kiva nähdä Fred Johanson takaisin Pontius Pilatuksena :-)

Kaippa ne tytötkin tykkäsi. Mä odotan lottovoittoa että vois vielä kerran lähtee katsomaan, se loppuu nyt maaliskuussa. Ja voi elämän kevät jotta Patrik Martinsson oli UPEA. Taas kerran. Meillä oli Jaanan kanssa kovaa kiistaa kumpi mahtaa nahkahousuissaan olla komeampi Ola Salo vai Patrik. No, molempi parempi. Ei se Olakaan huono ole :-)

Ola ja Patrik tossa keskellä hymyilevinä

Esityksen jälkeen metroon ja Gärdetin asemalle ja siitä kävely satamaan sitten. Paluumatka sujui sitten Silja Galaxyllä. Joka oli tosi tyhjä. Söimme alkupalapöydän ja joimme pullon hyvää uusiseelantilaista valkkaria, sekä muutamat drinksut vielä pubissa. Kerrankin oli huoleton matka - ei koiria hytissä, kenenkään ei tarvinnut ajaa aamulla jne. Mentiin kuiteskin nukkumaan jo puolenyön jälkeen.

Laivan ravintolassa oli kylmä

Sunnuntaiaamuna sitten junalla Turusta Tampereelle ja kotiin. Aika väsynyttä porukkaa oli. Junamatkailu on kyllä kivaa, mutta kamalasti odottelua. Ensin satamassa reilu tunti junan lähtöön. Siitä Turun rautatieasemalle ja taas yli puoli tuntia odottelua Tampereen junaan. Plääh.

Tämä pitää ottaa uusiksi, sen verran hauskaa meillä oli!


Mitä tämä lysti sitten maksoi? No lento, laiva ja juna vähän yli satasen ja teatterilippu sitten hieman alle. Matkat oli siis naurettavan halvat (varasin kaikki jo joulukuussa) mutta teatterilippu (795 kruunua) taas turkasen kallis.