Arttu Soilumo: Queer saapuu kaupunkiin / Lainsuojattomat-festari 21.8.2020

Teatterivuosi on ollut koronan takia varsin murheellinen. Samaisesta syystä se perinteinen siirtymäriitti kesäteatterikauden ja talviesityksen välillä eli Teatterikesä jäi myös pitämättä. Siksipä pitikin kesän lopuksi lähteä Poriin katsastamaan pari esitystä. Rakastajat-teatterin Lainsuojattomat-festivaali on minua houkuttanut paikalle jo vuosia, ja vihdoin ja viimein meno onnistui. Ehkäpä tämä toimii hyvin kesän lopettavana tapahtumana ja siirtäisi pään ja ajatukset syksyn kauteen.

Iltapäivän aluksi oli kiinnostava paneelikeskustelu teatterista pandemian aikaan ja sen jälkeen oli ajankohtaista seurattavaa. Se oli mahdollista nähdä myös striimattuna, ja löytyy tallenteena täältä!

Iltapäivällä kävelykadulla nähtiin miten Queer saapui kaupunkiin. Arttu Soilumo oli valmistellut viisi lyhyttä ja monipuolista esitystä, ja yleisö sai valita matka-arkusta esineen joka toimi avaimena kertomukseen. ”Maailman pienin repertuaariteatteri” starttasi silinterihatun siivittämänä ja vei terassin katsojat Abraham Lincolnin romanttisiin miessuhteisiin ja Stonewallin mellakoiden kautta Pride-liikkeen nousuun. Mitä jos moni bromance olisikin ollut hieman vielä enemmän? Kauniiseen kukkahameeseen, huiviin ja valkeaan paitaan mustalla liivillä sonnustautunut Arttu otti kyllä yleisönsä ensimmäisistä repliikeistä ja lanteenliikkeistä alkaen.

Seuraava katsojan poimima esine oli muna, ja siitä seurasi hellyttävä satu pingviinistä nimeltä Säihky. Polaroid-kuva kävelykadun penkistä loihti eteemme yhden teiniromanssitarinan, queer-twistillä toki. Miten kutkuttavan todentuntuista ensirakkauden kuvausta! Jotenkin tuli lämmin tunne että vastaavia paikkoja on maailmassa miljoonia, joissa ihmiset tapaavat ensimmäistä kertaa – ja myös eroavat.

Neljäntenä matkalaukusta nousee nuhruinen lehtileike – ja vuorossa Uuno Kailaan ja Kaarlo Sarkian runoja! Laulua, eläytymistä ja suuria tunteita. Esityksen päättää hurjan kiihkeä ja sensuelli yhteistanssi kukkapylvään kanssa.

  

    

Jotenkin tämä oli kaikessa pienimuotoisuudessaan todella täysimittainen esitys. Pienillä jutuilla saatiin tuotua kauniita, koskettavia, ajattomia ja ajankohtaisia tarinoita meille. Kävelykatu on haastava esityspaikka, mutta aika näpsäkkäästi Soilumo ottaa yleisön hanskaan. Karismaattinen ja monipuolinen esiintyjä onnistuu vaikeammissakin paikoissa.

Minä toivon tälle inhimillisen kauniille esitykselle pitkää ikää ja paljon yhteisiä vuosia.
PS. Ja Arttuun kannattaa tutustua omilla kotisivuillaan.


Esitys oli ilmainen.