Alunperin tämä oli yksi Mukamas festivaalin esityksiä mitä odotin melkeinpä eniten. Koska Shakespeare. Valitettavasti ihan kaikkea haluamaani festivaaliohjelmistosta en saanut allakkaani sopimaan, mutta tämä oli pakko nähdä. Kahdesta esityksestä toinen ei onnistunut viikonlopun Turun tuomarointireissun takia, joten siksi oli pakko lähteä Tampere Filharmonian konsertista väliajalla että ehti esitykseen yhdeksäksi.
Harmikseni täytyy todeta että ei ehkä ollut sen väärtti. Espanjalainen El Local E.C. on David Espinosan yhden miehen show. Ideointi, ohjaus ja esitys sekä lavastus, kaikki omaa työtään. Kuten myös osuutensa musiikista ja äänistä ja videoista. Monipuolinen tekijämies siis. Ajatuksena oli esittää Much ado about nothing -nimikkeen alla kaikki Shakespearen näytelmät. Tosin festivaalin ohjelmalehtisessä mainitaan vain 11 tunnetuinta, mutta saattoi siellä seassa muitakin vilahtaa. Oli niin vaikea tietää, sillä vaikka luulen tuntevani aika monta Shakespearen näytelmää kohtuuhyvin, niin ohi meni ja kaukaa. Siis muutamia viitteitä näytelmiin löysin, mutta enin osa meni ihan hutiin.
Sääli, koska yritystä oli. Mukamaksen (vai Mukamasin?) pieni katsomo oli ääriään myöten täynnä ja kuuma oli! Kaikkien katseet olivat nauliutuneet isoon senkkiin/lipastoon, joka oli täynnään toinen toistaan oudompia nukkeja. Eri kokoisia ja näköisiä, jotka tulivat kyllä vajaassa tunnissa tutuiksi. Ison osan esitystä loivat valot (ja varjot), sekä videokuvaus. Nuket olivat oikeasti aika staattisia, vain muutamat liikkuivat. Kaikki efektit tulivat muualta. Ukkosen tai sateen äänet nauhalta, kuten myös hevosten kavioiden kapseet. Ja jarremaista musiikkia.
Nauhalta tulivat myös satunnaiset englanniksi luetut Shakespearen säkeet. Tuttuja puheita oli muunneltu eli joku pätkä Macbethistä jatkuikin osalla jostain muusta näytelmästä. Siitä olin iloinen että myös suosikkini Henrik V oli päässyt mukaan, se kun ei ole mikään erityisen esitetty tai tunnettu, ainakaan Suomessa. Kun vielä koko esitys alkoi sillä niin odotukseni olivat korkealla.
Mutta mutta. Esitys oli sellainen että jos yhtään olisi migreeniin taipuvainen niin nyt olisi pamahtanut päänsärky. Vilkkuvia ja välkkyviä värivaloja, stroboja ja kaikenlaista härdelliä. Imelää suitsuketta. Kun muutenkin tilassa meinaa loppua happi ja on kuuma. Välillä musiikki raikaa ämyreistä niin että korvatulpat voisivat olla tarpeen jos istuisin eturivillä. Videokamera zoomaa sisään ja ulos, ja en ole varma sujautettiinko juomaveteen jotain psykedeelisiä ainesosia. Varjoteatteria, esineteatteria, mitäköhän tämä olisi. Espinosa ei ole varsinaisesti nukettaja, vaan ennemminkin kuvaaja ja valaisija. Tai esiintyjä. Onpa hän mukana miekan kanssa heilumassakin.
Moni kohtaus voisi olla melkein mistä hyvänsä näytelmästä. Rikhard III tai Hamlet; porukkaa kuolee. Tämä bongaa näytelmä -peli onkin viihdyttävin osio esityksestä. Diskovalot ja -musa, suuseksiä harrastavat Romeo ja Julia, Star Wars-nuket ja päänsä menettävä Mikki Hiiri häkissä. Välillä valokeila osuu orgioihin tai uskonnollisiin nukkeihin. Mitä tekee paavi tai Osama Bin Laden täällä? Onko haukkuva koiralauma viittaus Julius Caesar-näytelmän Mark Antonyn puheeseen: Cry 'Havoc!', and let slip the dogs of war? Paha sanoa. Ja ketä rumpali-pupu esittää? Kun siivilällä laitetaan jauhoja tms satulinnan päälle niin onko se Winter's Tale vai Richard III:n winter of our discontent? Ei voi tietää... Ja varsinkaan kun "lumi" muuttuu kokaiiniksi.
Espinosa kertoi meille esityksen alussa, että hän osti Lontoon Shakespeare's Globe Theatren aulakaupasta pikkiriikkisen kirjan, missä oli lyhennettyinä kaikki näytelmät - se toimi inspiraationa tälle teokselle. Vähän kuin se Sakespearen Kootut Theokset -esitys minkä olen parikin kertaa nähnyt. Mutta enemmän tämä toi mieleeni viime vuonna Helsingin Juhlaviikoilla näkemäni esityksen Birdie. Espanjalainen esitys muuten sekin. Mutta siinä missä se teki ison vaikutuksen, tämä Much ado about nothing jätti vain vaimean päänsäryn ja tarpeen saada raitista ilmaa.
Esityskuvien copyright ??, nukkelähikuvat omia.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti