Poikansa menettäneen keski-ikäisen Anitan roolissa loistava Tiina Weckström ja 17-vuotiaan (mutta ah, niin kokeneen) Jamien roolissa henkeäsalpaava Markus Riuttu. Molemmat tekivät todella rankat roolit, sekä fyysisesti että varmaan myös henkisesti. Anitan poika on kuollut hieman mystisesti ja väkivaltaisesti ja Jamiella on tarkempaa tietoa asiasta... Seurattuaan Anitaa kuukausia, hän pistäytyy kylässä, ja siitä alkaa selvittely mitä Vincentille oikein tapahtui ja mikä oli Jamien osuus hänen kuolemassaan. Oliko Jamie Vincentin salainen rakastettu ja löysikö hän ruumiin? Jamietakin on hakattu... Anita ei millään meinaa/halua uskoa että hänen (ainoa?) poikansa oli homo.
Aihe oli rankka, toteutus oli rankka. Mutta kaikenkaikkiaa todella hienosti näytelty ja tulkittu. Lavastus oli äärimmäisen pelkistetty, musiikki tuki tarinaa ja taustalla näytetty videokollaasi auttoi hahmottamaan kertomusta.
Aamulehden Jussi Suvanto kirjoitti näytelmästä näin:
Juuri purkaus on se sana, jolla tämän esityksen näyttelijäntyötä voi parhaiten kuvata. Tiina Weckström ja Markus Riuttu näyttelevät tavalla, joka tuo mieleen luonnonvoimien myllerryksen, mutta ei tingi lainkaan tarkkuudesta tai herkkyydestä.
Kuvan copyright Mika Meskanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti