Pomo / Viikinsaaren kesäteatteri 9.7.2021

Viikinsaaren kesäteatteri on kyllä miljööltään ihana! Jo pelkkä parikymmentä minuuttia kestävä laivamatka Laukontorilta saareen vie ajatukset pois arjesta ja virittää rentoon tunnelmaan. Ja esityspäivänä kelikin sattui olemaan kesäisen aurinkoinen. Tänä kesänä Viikinsaaressa nähdään peräti kolme esitystä. Tulitikkuja lainaamassa ehkä edustamassa sitä perinteistä aivot narikkaan -tyyppistä kesäteatteria, Viiru ja Pesonen lapsille sekä kolmantena Pomo. En tiedä onko tämä viimeksimainittu älykkökomedia vai mikä, mutta Lars von Trierin teksti toimii kyllä hyvin myös kesäteatteriviihteenä. Mitään huutonaurua katsomosta ei kuulu, mutta paljon hekottelua ja hihitystä kylläkin. Hyvä niin.

 
Ohjaaja Olka Horila on noussut Suomen kiinnostavimpien teatterintekijöiden joukkoon viime vuosina. Ja erinomaisen hyvin hän taaskin johtaa joukkoa. 

Jack McNamaran näyttämöversio ja Mika Eirtovaaran suomentama Pomo kertoo pienehkön IT-yrityksen esimiehestä ja tämän epätoivoisesta suunnitelmasta. Suunnitelma pitää sisällään näyttelijän pestauksen esittämään koko firman toimitusjohtajaa, joka saapuu Amerikasta hoitamaan firman myyntiä venäläisille ja sen myötä irtisanomaan koko henkilökunta. Ketkumainen (ja jaxuhaleja jakava) Rami (Ilkka Heiskanen) haluaa olla yksi työporukasta, ja on sitä varten luonut fiktiivisen esimiehen itselleen. Tämä "Seppo" on sitten lähetellyt vuosien varrella maileja työntekijöille, luoden kullekin heistä omanlaisen kuvan itsestään. 

Tähän saumaan saapuu innokas herra Näyttelijä eli Kristo (Antti Peltola), mies joka lausuu monologeja ja ottaa itsensä näyttelijänä todella vakavasti. Siis t o d e l l a vakavasti. Tämän pitäisi vaan esittää Seppo-pomoa hetken, kunnes yrityskauppa venäläisen rouva Magarovan (Maija Siljander) kanssa on suoritettu. Vaan eivätpä asiat aina mene kuten suunnitellaan, ja ”Seppo” luiskahtaa alaistensa arkeen sotkeutuen yhä syvemmälle asioihin. Ramin kirjoittamat repliikit loppuvat heti kättelyssä ja sitten mennään vahvasti improvisaation puolelle. Vaan Kristopa hoitaa homman ns. kotiin, vai hoitaako?

Tämä on kyllä mainio esitys siitä miten asiat vaan joskus lähtevät eskaloitumaan ja tapahtumat vievät mennessään. Yhtäkkiä ”Seppo” joutuu luovimaan ja arvuuttelemaan millainen pomon kuva hänestä on luotu neljälle apulaisjohtajalle. Viettelevä Liisa (Birgitta Putkonen) eläinkuvioisissa kuoseissaan, tuntemattomasta syystä Seppoa vihaava juiceleskismäinen Jori (Onni Reilin), muistiinpanoja rustaava nörtti Nalle (Jarkko Tiainen) sekä tunteidensa orja Mette (Maija Siljander) onkin varsinainen nelikko. Vielä pitää mainita Ola Tuomisen kertojanääni!

Emmi Vainion puvustus on yhdistelmä kasarilookia, rentoa toimistovaatetta ja korskeaa venäläistyyliä. Erityisesti Ramin turkoosi olkatopattu jakku sekä Magarovan tulkin (Jarkko Tiainen) nahka-asu jäävät mieleen.

Huumoria haetaan toimistomiljöön kliseistä ja venäläisten stereotyypityksestä. Tarttee kyllä sanoa että venäläistulkin ”käännökset” olivat kyllä aika hulvattomia. Lisäksi henkilögalleria oli aika herkullinen muutenkin. Peltolan Antti pistää itsensä likoon kyllä hienosti, sekä fysiikallaan että näytellen näyttelijää oivallisesti. En tiedä miten ei Rowan Atkinsonin luoma Mr Bean ole tullut hänen aiemmista rooleista mieleen, mutta nyt tuli. Toki siis jos Mr Bean olisi nuorempi, pidempi, solakampi ja komeampi. Esitys on myös lokalisoitu Tampereelle näpsäkästi; tokihan Nekalassa sijaitsevan firman työntekijät haluavat kesäretkelle juurikin Viikinsaareen.

Yksi aivan erityisen hauska asia olivat Birgitta Putkosen ja Jarkko Tiaisen esittämät Livenä-mainokset. Teatterin tuottajan Lotta Mikkosen kynäilemät innovatiiviset livemainokset saivat kyllä kosolti uusia ystäviä niin LukkoLuket Oy:lle kuin Mesimestarit Oy:llekin. Miten hauska idea! 

Katsomo oli harmillisesti puolityhjä. Toisaalta mukavaa ettei ole ruuhkia laivalla tai väliaikatarjoiluissa, ja turvavälien noudattaminen on helppoa. Kurjaa vaan jos korona estää ihmisiä löytämästä lainkaan kesäteatterikatsomoihin. Kyllä nyt vaan kannattaa ottaa M/S Tammerkoski alle ja siirtyä joutuin Viikinsaareen viihteelle. Pomo tarjoilee leppoisan parituntisen, missä omat työmurheet jäävät kyllä unholaan. Joillain on vielä oudompi työyhteisö.

Kiitos muuten Gekko väliaikamakkaroista!

Kuvien copyright Viikinsaaren kesäteatteri.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.