Dannyn olen kerran nähnyt livenä, varmaankin joskus 1990-luvun alussa Kaivopuistossa Helsingissä. Toki hänen musiikiltaan ei ole voinut välttyä kun näin vanhaksi on elänyt; se musiikki on ollut läsnä aina elämässäni. Jossain siellä taustalla. En tunnusta koskaan sitä aktiivisesti kuunnelleeni. Paitsi kerran. Kun Armi Aavikosta tuli Miss Suomi, niin halusin Armin ja Dannyn seiskatuumaisen vinyylisinkun lahjaksi. Tahdon olla sulle hellä on ihkaensimmäinen levyni, ja löytyy muuten kokoelmista edelleenkin. Olin silloin kuiteskin 7 v, että pistettäkööt sen piikkiin.
Valkeakosken kesäteatteri noudattaa repertuaarissaan hyvin tuttua jatkumoa viime vuosilta. Kirka, Badding, Jari Sillanpää ja nyt sitten Danny. Miespuolisia suomalaisia iskelmälaulajia, eläviä ja kuolleita. Jäämme odottamaan musikaaleja Matti Nykäsestä, Kari Tapiosta ja mitä näitä nyt onkaan. Ja mikäs siinä, ne myyvät levyjen ja keikkojen lisäksi myös kesäteatteriesityksiä. Annetaan kansalle sitä mitä se haluaa. Millainen oli sitten Heikki Paavilaisen käsikirjoittama ja ohjaama Danny - musikaali?
Musikaalissa käydään kronologisesti läpi Ilkka Lipsasen elämä, likipitäen tähän päivään asti. Pikkupoika-Dannynä alussa esiintyi Vilho Erävesi, nuorena Dannynä Lauri Mikkola ja vanhempana Ilkka Koivula. Varmaan ne kaikki elämän käännöskohdat ja tärkeimmät etapit keretään kahden tunnin ja 25 minuutin aikana käsitellä. Ja sitten väliin laulaa luikautetaan hittejä. Niitä kyllä kieltämättä herran pitkälle ja kunnioitettavalle uralle mahtuu! Toki illan aikana on muutama minulle aiemmin tuntematonkin kappale. Esitys valottaa hieman myös Dannyn merkitystä suomalaisessa (iskelmä)musiikkibisneksessä ylipäätään. Mutta sen verran pintapuolisesti että halu lukea asioista vaikkapa kirjasta heräsi. En tiedä onko Dannystä kirjoitettu elämänkertaa, mutta tartteepa tutkailla asiaa.
Ei tässä mitään sellaisia suuria yllätyksiä tule, ja Dannyn perhekuviot ja yksityiselämäkin ohitetaan aika nopeasti. Sitä en kyllä tiennyt että Algoth Niska oli Dannyn äidinisä! Oikeastaan mihinkään ei voida syventyä sen tarkemmin, koska musiikki kuitenkin on se pääasia ja aika on rajallinen. Olen joskus miettinyt että miten Dannyn pitkäaikainen vaimo Liisa Lipsanen jaksoi miehensä lukuisia naissuhteita, mutta näemmä asia oli suht ok. Tai ainakin tämän version mukaan he sopivat eroavansa kun lapset ovat aikuisia. Ja näin sitten tehtiin.
Eihän tässä esityksessä varsinaisesti mitään vikaa ollut, laulutaitoisia esiintyjiä lavalla ja rullaavia biisejä. Musiikin sovitus oli kyllä mainiota, olisiko kapellimestari Ali Ahmaniemen käsialaa (käsiohjelmassa ei mainittu). Muutenmin nelihenkinen bändi veivasi mallikkaasti. Arja Sahnon puvustus oli kyllä kivaa katseltavaa, sopivasti ajankuvaa ja Katri Helenan pirtsakka look oli ihana. Toki Dannytkin oli ihan näköisiä. Siinä auttoi myös peruukit ja kampaus/maskeeraus a'la Pirjo Laihiala. Joukkotanssikohtaukset olivat ihan toimivia, niistä kiitos Ansku Bergströmille.
Hieman minua kyllä jotenkin häiritsi tai vaivaannutti (tai jotain) että Dannyn nykyinen naisystävä Erika Vikman oli mukana esityksessä. Esittäen mm. Dannyn ex-heilaa Katri Helenaa, mutta ilmeisesti myös itseään, koska esityksen lopussa Iso-D löytää taas uuden naisen eli hänet. Tuntuu jotenkin... en osaa edes pukea sanoiksi miltä. Myös korni tiikerinkuva lavan katossa herätti enemmän ihmetystä. Onko Danny Suomen vastine Walesin tiikerille? En ihan ymmärtänyt myöskään kahta satunnaisesti ilmaantuvaa mummoa jotka kommentoivat kaikenlaista.
Lauri Mikkola oli juurikin niin hyvä mitä lupa oli odottaa. Miehellä riittää karismaa ja ääntä mihin tahansa rooliin. Paidaton mies nahkahousuissa vetämässä Seikkailijan jäi ikuisesti mieleeni. Eikä muissakaan esiintyjissä mitään vikaa ollut, Ilkka Koivulankin lauluääni oli sopivan karhea.
Jotenkin tämä ei nyt minua silti sytyttänyt. Juu, hauskoja oivalluksia ja juttuja oli, esimerkiksi Speden Noin Seitsemän veljestä -elokuvan kuvauskohtaus ja siinä Danny vetämässä Seitsemän kertaa seitsemän (hitsin hyvä biisi), mutta kokonaisuus ei jaksanut kantaa. Päälleliimatut tanssikohtaukset ja ylipäätään nättien nuorten naisten mukana hengailu rasitti pidemmän päälle. Vaikka sinällään ne mukaan sopivatkin, ainahan Dannyn ympärillä pyörii naisia. Kaikenlaista julkkista piipahtaa lavalla, en tiedä mitä ne antavat kokonaisuudelle. Armi Aavikon kohtalolla tunnutaan mässäilevän hieman liikaa.
Mutta ennakon yleisö tuntui tykkäävän ja varmaan muutkin katsojat. Erityisesti tietysti Dannyn musiikin ystäville tämä on herkkupala. Ja Apianniemessä homma ja palvelu pelaa ja vessatilojakin on riittävästi. Istuinalustojakin on vähintäänkin paljon. Ja onhan tämä nyt kieltämättä hieno paikka, jos kohta taas järveltäpäin puhalsi kylmä tuuli. Vaatetta mukaan vaan!
Kuvien copyright Daniel Paul.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti