No niin, tässä esityksessä oli Juha
Hurmeen lisäksi muutama muukin magneetti, mikä veti mut
Kansallisteatterille katsomaan Murtovesiteatterin näytöstä. Toinen oli Eriikka
Väliahde. Ja kolmas seikka on tietenkin Shakespeare! Macbeth on mun
suosikkinäytelmiäni, ja tämmöinen uusversio on aina kiinnostava. Lady Macbeth on kuiteskin se kantava voima,
tavallaan näytelmän moottori, joten ansaittua että hänet nostetaan ihan
näytelmän nimeksikin joskus.
Eikä tarvinnut pettyä! Huh! Upea tunti.
Kyllä, on mahdollista vetää tämä näytelmä tunnissa. Vähän karsintaa
(paikoitellen aika paljonkin), mutta myös vähän uuttakin. Niinkuin Hurme
tervetuliaissanoissaan totesi, niin tässä on neljä eri aikatasoa. 1100-1200-luku,
eli aika mistä Shakespeare tämän tarinan nappasi, sitten kirjoittamisen hetki
1600-luvun alussa, kolmantena Cajanderin suomennoksen aika 1800-luvun lopulla
ja neljäs taso on nykyhetki. Kaikki ajat olivatkin hyvin mukana tässä
versiossa.
Niukasti lavastettu, mutta sentään oranssi
soputeltta, trangiasysteemi kannonnokassa, pari tuolia ja pirtin penkki. Niillä
pärjätään hyvin. Eikä modernisoidun Macbethin esittämiseen tarvita kuin kolme
ihmistä. Aina yhtä ihastuttava Eriikka
Väliahde veti nimiroolin suvereenisti.
Hänellä oli hieman vanhahtava juhlamekko, aikamoinen kontrasti muiden nykyajan
vaatteille. Ja kyllä tarttee sanoa että tämä esitys saa mut entistä
vakuuttuneemmaksi, että Eriikka on yksi Suomen valovoimaisimpia ja
muuntautumskykyisimiä naisnäyttelijöitä. Outi
Kautonen (mietin muuten
kiivaasti mistä ihmeestä hän oli niin tutunnäköinen, mutta huhtikuussa nähdyn Mustasilmäsusannan pääroolistapa
tuo!) veti sitten about kaikki muut roolit. Juha
Hurme oli sitten itse
Macbeth, tällä kertaa vielä korostetun reppana nyssykkä määrätietoisen ja
dominoivan vaimonsa alla. Suuri sotapäälliikkö, pah! Macbeth itsekin ihailee
vaimoaan, ja kehuu tätä miesten mieheksi (johon Lady kuittaa vaan "älä
höpötä").
Macbeth oli vaatetettu erähenkisesti, joka
toki sopi retkeilyteemaan. Rinkka selässään ja kompassi kaulassaan tämä palaa
voittoisana sotasankarina kotiinsa. Rento metsäläislook istuu Hurmeelle hyvin.
Ja toimii hyvänä kontrastina Ladyn hienostuneemmalle vaateparrelle. On myös
mainiota kun Macbeth menee telttaan murhaamaan Duncania, niin hän on
sonnustautunut vain otsalamppuun ja väljiin mustiin boksereihin. Puvustuksesta
saa kiittää Katri Innanmaata
ja musiikeista Petra
Poutanen-Hurmetta. Niin ja sovituksesta ja ohjauksesta vastasi tietenkin
Hurme.
Mä tykkäsin miten henkilöiden puhetyylit
oli niin erilaisia ja kummankin suuhun sopivia. Macbeth puhuu
maalaishenkisesti. Lady M taas puhuu ja artikuloi enemmän Shakespearen tyyliin.
Sitäpaitsi pariskunta kutsuu toisiaan nimillä Mac ja Beth :-)
Tässä on aivan oivallisen hauskoja
kommentteja. Duncanin murhan jälkeen. "Sinähän siinä meuhkaat niinkuin
joku amatöörinäyttelijä". Ja sitten Macbethin miekkaillessa Macduffin
kanssa lopussa, Macbeth on ylimielinen koska noidat ovat hälle luvanneet että
vain naisen kohdusta syntynyt voi häntä vahingoittaa. Ilkkuu Macduffille:
"voit sen lumouksen työntää perseeseesi".
Tottakai kun koko stoori on typistetty
tuntiin, niin paljon on karsittukin. Esimerkiksi Macbethin Elämä on
kuin varjo häilyväinen -monologi Lady M:n kuoleman jälkeen on lyhennelty,
muokattu ja modernisoitu, mutta runko, ja ajatus, on sama tuttu.
Ja voin olla melko varma että Shakespeare
ei kirjoittanut, eikä Cajander suomentanut näytelmän loppuun (tosin olisi toki
voinut!):
Tyranniast' puhdistui kaunomaamme,
Nyt kori olutta ja saunokaamme!
Paljaat jalat on koko poppoolla taas.
Onkohan se oikeasti Hurmeen näytelmien tavaramerkki?
Kaikkiaan aivan käsittämättömän
ihastuttava, hauska ja tunteikas versio. Kyllä toimii. Tämä on muuten
mahdollisuus nähdä tänä kesänä taas Volter Kilpi -tapahtumassa Kustavissa 15.7. Suosittelen
lämpimästä hakeutumaan paikalle vaikka ryömien, sen verran upeaa teatteria on
luvassa.
Kuvien copyright Ilona Laaksonen
(olettaisin, en ole varma!)
Pitääpä katsoa jos saisin tuon Kustavin mahdutettua kesän ohjelmaan, kuulostaa huipulta!
VastaaPoistaSuosittelen ehdottomasti. Mä tahtoisin sinne katsomaan useammankin näytelmän, mutta mahdoton viikko.
VastaaPoista