Kolmen kimppa / Helsingin kaupunginteatteri 23.11.2019

Kuten monesti on tullut todettua, farssi ei ole ihan mun juttuni. Mutta kun kalenterissa oli just sopivasti kolonen, ja kun tässä oli aika kiinnostava tekijäporukka, niin sain ylipuhuttua itseni katsomaan HKT:n Pasilan näyttämölle. Ja oikeasti olen iloinen että menin! Ranskalaisen Clément Michelin Kolmen kimppa oli varsin vauhdikas esitys, ja bonuksena meillä oli Pasin ja Tallen kanssa oma teatteribloggaajien kolmen kimppakin.

Liisa Mustonen vastasi ohjauksesta ja hyvin hän oli saanut elinvoimaisen kolmikon ruotuun. Nuoripari Pauli (Jarkko Niemi) ja Sofia (Elina Hietala) ovat onnellisia, vai ovatko. Suhteen uutuudeenviehätys alkaa ilmiselvästi laantua, koska Pauli haluaakin erota. Hänessä ei vaan ole miestä ilmoittaa asiasta, vaan on fiksumpaa (?) alkaa ketkuilemaan. Ja mikä olisikaan parempi kikka siihen kuin kutsua kaveri Martin (Olli Rahkonen) majailemaan heidän asuntoon kunnes Sofia lähtee. No, vaikuttaapa suunnitelma hyvältä. Valitettavasti, tai onneksi, asiat eivät aina suju niinkuin Strömsössä, vaan ihan toisin. Mutta monen hauskan mutkan kautta. Pari tuntia tässä soudetaan ja huovataan ja loppu on aikamoisen yllättävä!

Koko näyttelijäkolmikko venyi aika hienoihin suorituksiin. Varsinkin Jarkko Niemen ihan maanisen kamala marttyyri-Pauli oli helmirooli! Mikä drama queen! Sen sijaan Martin on kunnollinen ja kiltti, vähän väritön hahmo. Aina tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitten lähtee lapasesta senkin edestä. Ei mennyt Paulin valmennus hukkaan! Kyllä tässä menossa alkaa olemaan koetuksella niin miesten ystävyys kuin kaikki muutkin suhteet. Sofiakin on aika pitkämielinen ja ymmärtäväinen ihminen, ainakin jossain määrin.

Mikään ei pistänyt pahasti silmään Tellervo Syrjäkarin lavastuksessa tai puvustuksessa, eli sellaista sopivan miellyttävää katseltavaa. Hyvää taustaa reheville henkilöhahmoille.

Kyllä tämän esityksen kanssa aika kului ihan rattoisasti, vaikkei ihan mun juttuni ollutkaan. Sai nauraa ja sai miettiä mitä ihmettä äijät (tai lähinnä siis Pauli) keksii seuraavaksi. Kirjahyllyjen totaalituho oli aika kamalaa katsottavaa bibliofiilille! Kolmen kimppa oli sellainen peruskiva esitys, vähän kevyttä höttöä vailla sen syvällisempiä pohdintoja.

Esitys hieman venyi alkuperäisestä kahdesta tunnista hieman ennen väliaikaa sattuneen sairaskohtauksen vuoksi, mutta aika hyvin katsojat sen ottivat. Muutama näytti kadonneen väliajan aikana kokonaan. Näitä ikäviä juttuja aina välillä sattuu, ja hyvin henkilökunta asian hoiti.

Kiitos Talle ja Pasi hyvästä nepalilaisesta ruuasta (kera huonon palvelun) ja seurasta, ja anteeksi omat kauppakeskusahdistukseni! Oli tosi kiva ilta, mutta valitettavasti tämä oli Kolmen kimpan viimeisimpiä esityksiä, joten te ette pääse sitä enää kokemaan. Eikä teillä olisi näin hyvää omaa kimppaa ollutkaan!


Esityskuvien copyright Tuomo Manninen, kolmen kimppakuvan otti joku kanssakatsoja, kiitos!
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.