tiistai 28. marraskuuta 2017

Vain jouluelämää / Musiikkiteatteri NYT 28.11.2017

Keväällä nähtiin lahtelaisen Musiikkiteatteri NYT:in debyytti eli Photo Sapiens show. Se oli aivan riemastuttavan hauska ja viihdyttävä. Suurin odotuksin sitten katsomaan ryhmän toista esitystä eli joulushow'ta Vain jouluelämää! Ihan samalle tasolle ei nyt päästy, mutta varsin hyvin viihdyin tämänkin parissa kyllä. Haittasiko katsomiskokemustani se etten ole katsonut ikinä Vain elämää-tositv-juttua (tai miten se nyt määritellään), mene ja tiedä.


Ilmeisesti tässä esityksen rakenteessa noudatetaan tv-ohjelmaa, mutta ei anneta sen häiritä. Nyt ollaan kuitenkin viettämässä 150-päivää jouluun tyyppistä -kesäpäivää. Paikalla on sporttinen poropoika Petteri (Panu Kangas), jes jes-mantraansa hokien, hyvin itsetuhoinen joulukinkku (Sini Koivuniemi) ja säihkyvä joulukoriste (Linda Hämäläinen) sekä emäntänä hääräävä vamppimainen Joulupukin muori (Anni Kajos). Bileisiin liittyy myös räppäävä JC eli Jeesus (Petri Knuuttila), joka pistää someviestejä jakoon ja kertoo omasta isäsuhteestaan aika avoimesti. Tällä porukalla sitten avaudutaan omista traumoista - ja lauletaan.

Musiikkia piisaa loistavan pianisti Matti Hussin säestyksellä. Muutamia aivan riemullisia tulkintoja vanhoista joululauluista, niin sovituksellisesti kuin ennenkaikkea sanallisesti. Mutta ei tässä pelkästään vanhaa kierrätetä. Enemmistö on hienoja uusia jouluaiheisia biisejä. Koko viisimiehinen sakki on osallistunut sävellyksiin ja sanoituksiin. Mainiota!


Dialogi on nopeaa ja näppärää, ja onhan tässä vähän juontakin. Väliajan jälkeen vietetään tonttujen kesäkokousta, ja aika härskit tontut kertovat joulun vakoilutouhuistaan avoimesti. Mukaan on myös ympätty nukketeatteriesitystäkin. Lopuksi seuraa yllättävä huipentuma, mm. miten Coca-Cola liittyy kaikkeen, ennenkaikkea joulupukin ja muorinsa elämään.

Olihan tämä ihan hauskaa, varsinkin (pikku)jouluviihteeksi. Miljöönä joku ravintolateatteri olisi voinut toimia paremmin, eikä teatterin katsomo. Juoni oli nyt aika höttöinen, mutta pääpaino oli kuiteskin musiikissa. Välillä oli vähän sellainen karaoke-meininki. Mä tykkäsin kauheasti näistä omista joulubiiseistä, varsinkin Koska tonttu voi ja Vapaa iskivät. Näitä voisi kuunnella lisääkin, onkohan NYTtiläisillä ajatusta julkaista jossain näitä? Biisit on hyviä, mutta vähän irrallisia. Kuin karaokea joulukulisseissa.

Koko sakki on loistavia laulajia ja karismaattisia esiintyjiä, joita on ilo katsella ja kuunnella lavalla. Jään odottamaan jatkoa vesi kielellä. Tämä porukka osaa ja tekee!

Esityksiä on vielä jäljellä 2 eli tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona. Hopi hopi Lahden kaupunginteatterille siis!


Kuvien copyright Miriam Hussain.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti