Mies joka ei osannut sanoa ei / Viikinsaaren kesäteatteri 29.6.2017

Ensimmäinen visiittini ikinä Viikinsaareen vaikka Tampereen seutuvilla olen asunut jo 15+ vuotta. Korkea aikakin siis jo vierailla. Ja mikä ihmeellinen kesäparatiisi parinkymmenen minuutin laivamatkan päässä odotti! Keli oli kuin morsian, ja iltapäivällä oli oikein hyvä vierailuaika. Saaressa oli toki paljon muitakin kuin teatterikävijöitä. Petankkia, sulkapalloa, piknikkejä, ja vaikka mitä kesärientoja harrastavia porukoita ja perheitä. Itse kerkeän kurkkaamaan entiseen putkaan mikä toimii nyt kappelina.

Ja koska en ole koskaan käynyt Viikinsaaressa, en ole myöskään nähnyt yhtään Viikinsaaren kesäteatterin esitystä. Enimmäkseen koska ei ole aiemmat esitykset ihan iskeneet kesäteatterihermoon. Mutta nyt päätin kokeilla ja lähteä! Hyvä niin. Paikka oli kaikinpuolin kiva ja katettu katsomokin.

Tiedän nähneeni tämän Risto Jarvan 1975 ohjaaman elokuvan, mutta sen verran siitä on aikaa ettei ollut mitään muistikuvaa juonesta. Jussi Kylätaskun kirjoittama ja Ola Tuomisen ohjaama Mies joka ei osannut sanoa ei kertoo kiltistä kotiseuduilleen palaavasta papista nimeltä Aimo Niemi (Janne Kallioniemi). Käpymäen kylässä onkin menossa muutoksen kuviot, tai ainakin ketkulla kaupunginjohtajalla (Mikko Töyssy) on toiveissa kieroilla paikkakunnalle ydinjätteen loppusijoituspaikka pesäpallostadionin siivellä. Kaikki kyläläiset eivät muutoksia kuitenkaan halua, ja vastarintaporukkaa johtaa papin tilapäismajoituksen emäntä Milla Kurki (Ria Kataja).

 

Kylässä vaikuttaa myös viinaanmenevä remppamies (Mikko Töyssy), tämän purkkaa jauhava teinitytär (Saara Lehtonen), naisiin menevä lihakauppias Kake (Jarkko Tiainen), tämän vaimo ja papin nuoruudenrakastettu Anna (Birgitta Putkonen), vamppimainen poliisi (Saara Lehtonen), mystinen etsivä (Jarkko Tiainen) ja kaiken kruunaava suomenhevosruuna Oskari (Ilkka Heiskanen), joka toimii esityksen kommentaattorina. Tyypit ovat karikatyyrimäisiä ja hetkittäin aika övereitäkin, mutta se sopii oikein mainiosti.

 

Monenlaista suhdekommellusta, avioliittoneuvojan käytännön auttamista ja ties mitä kommervenkkiä myöhemmin päästään aika tasapainoiseen ja onnelliseen (joskin myös aika ennalta arvattavaan) loppuun. Reilu kaksi tuntia siihen meni. Jotenkin Niemestä tulee mieleen Mr Bean, mies joka on varsinainen nolojen tilanteiden kuningas.

Tämä porukka osaa laulaa ja näytellä, joka mikäs oli katsojan nauttiessa. Hämeenlinnan teatterin tyyppejä oli kiva nähdä kesäteatterissakin. Kallioniemi on aina loistava ja Saara Lehtonen niin ihana ja raikas ja hersyvä että tekisi melkein mieli syödä. Ria Katajaakin on hauska nähdä näin kevyessä roolissa.

 

Isosti bonusta tiukasti Antti Parangon johtamalle nelihenkiselle orkesterille. Kaj Chydeniuksen musiikki soveltui oivasti näytelmän kulkuun, ja vaikkei niin sopinutkaan niin Paranko-sovituksia oli nautinto kuunnella. Pesäpallolaulusta Nuoruustangoon ja Rattopojan laulusta klassikkoihin Ei puolikasta ja Jos rakastat. Ihanaa ihanaa! Varsinkin upeaäänisen Saara Lehtosen Nuoruustango sai kylmät väreet selkärankaan. Vaikka teksti on kirjoitettu aikapäiviä sitten niin yllättävän ajankohtaisia teemoja siinä on. Milla Kurki toteaa: ”Sama omaneduntavoittelu jatkuu, naamat vaan vaihtuu”. Niinhän se menee, edelleen ja jatkuvasti.

Olihan tämä vähän sellainen puskafarssi, mutta oikein hyvin tehty ja varsin viihdyttävä. Kesäteatteriasteikolla jopa oikein mainio esitys. Tosin viidennelle riville musiikki kuului aika kovaa, mutta ei nyt ihan korvatulppia tarvittu. Toinen pieni moite/toive menee teatterin katsomoon: selkänojat olisivat tosi kivat!

Katsomossa oli riemukas tunnelma (iso ryhmä kehitysvammaisia mukana) kunnes yhdellä vanhemmalla naiskatsojalla alkoi puhelin soimaan, kovalla. Voi kettu kun puhelimen kaivaminen kassista ja vaientaminen kesti ja kesti. Näyttelijät jatkoivat sinnikkäästi kyllä, mutta milloinkohan ihmiset muistaisivat ainakin mykistää puhelimensa teatteriin tullessaan? Kesäteatterikin on teatteri.

Viikinsaaren kesäteatterilla esitykset jatkuvat 12.8. asti, joten nyt lippukaupoille ja viettämään mukavaa kesäpäivää saaressa! Lipunhintaan kuuluvat laivamatka saareen, ja takaisinkin. Jono alkaa muodostumaan Laukon torin rantaan jo hyvissä ajoin, eli jos haluat vaikka kansipaikalle, kannattaa olla aikaisin paikalla.


Esityskuvien copyright Kai G. Baer, loput kuvat omia.

Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.