On taas se aika vuodesta kun teatterit julkaisevat ensi vuoden
ohjelmistojaan. Hurraa! Teatteribloggaajan sähköpostiin tupsahtelee kutsuja ja
tiedotteita, ja kalenteri ja muistikirja alkavat täyttyä merkinnöistä. Vaikka
niin vannoin että ensi vuonna himmataan hieman ja jätetään kalenteria
väljemmäksi. Taitaa olla turha luulo/toivo.
Paikan päälle pääsin Tampereen työväen
teatterin ohjelmiston julkaisutilaisuuteen viime viikolla. Vaikka ensi-iltoja
on rutkasti vähemmän kuin nyt syksyllä, niin ehkäpä laatu korvaa määrän. Tosin
tämän syksyn ohjelmistossakaan ei ole ollut mitään valittamista, ei sen
puoleen.
Ensimmäisenä TTT:n ensi-iltaan ehtii
Kellariteatteriin tuleva Lada.
Vaikuttaa kaikin puolin mielenkiintoiselta, eikä vähiten siksi että ohjaaja
Pedro Martins Beja tulee Saksasta ja musiikintekijä Micha Kaplan Israelista.
Teksti perustuu saksalaisen Wolfgang Herrndorfin romaaniin. Kaksi hieman
ulkopuoliseksi itsensä tuntevaa teinipoikaa Maik ja Tschik varastavat auton ja
lähtevät roadtripille. Päärooleissa Jari
Ahola ja Severi Saarinen, ja mukana
menossa myös Anna-Elisa
Hannula. Enskari 20.1. sitten.
Matti Salminen, Hannu Lindholm, Esko
Roine, Jaana Pesonen, Tuire Salenius
Seuraavana päivänä pääsemme seuraamaan
konkarijoukon esiintymistä, kun lavalle astelevat niin Esko Roine kuin Tuire Saleniuskin. Sirkku Peltola on sovittanut Dostojevskin
pienoisromaanin Vanhan ruhtinaan rakkaus uudelleen, ja Papparaisen
Uni nähdään Eino
Salmelaisen näyttämöllä 21.1. alkaen. Peltola vastaa myös ohjauksesta, ja
mukana myös mm. Tuukka
Huttunen, Jyrki Mänttäri ja Juha-Matti
Koskela.
Tuire Salenius Sirkku Peltolan
tentattavana
Lisää konkareiden kädenjälkeä nähdään
lavan takana, sillä lavastuksesta vastaa Hannu
Lindholm ja puvuista Matti Seppänen. Lavalla nähtiin
osa tekijätiimiä ja Peltola haastatteli tätä "mitättömämpää sakkia".
Odotan puvustusta etenkin innolla, koska Seppänen vakuutti sen olevan kaikkein
mielenkiintoisin puvustus mitä hän on tehnyt. Ja ei se lavastuksen
pienoismallikaan hullummalta näyttänyt.
Lindholmin pienoismalli Papparaisen Uneen
Suurella näyttämöllä ensi-iltaan 28.1.
tulee puolestaan Niin
kuin taivaassa. Tuo aika hurmaava ruotsalaisnäytelmä, mitä kävimme
Lauran kanssa katsomassa Valkeakoskella viime keväänä. Tällä kertaa
kapellimestari Danielin roolissa Janne
Kallioniemi, joka ei kyllä karismassa juurikaan jää Valkeakosken Juha
Kulmalan jälkeen.
Naiskuoro Miskantti suoritti
yllätyslaulunumeroita
Odotan mielenkiinnolla mitä kivaa
yhteistyö Naiskuoro Miskantin kanssa saa aikaan. Julkistustilaisuudessa
kuulimme pienet maistiaiset kuoron laulusta, kun sitä ennen olimme tehneet
pienen meditointiharjoituksen Jannen johdolla :-)
Janne Kallioniemi ja ohjaaja Maarit
Pyökäri
Näiden kolmen ensi-illan lisäksi
ohjelmistossa jatkavat monet tämän syksyn esitykset, eli vielä kerkeää niitäkin
näkemään jos on vielä jäänyt joku paitsi.
Kansallisteatteri julkaisi taas kevään
ohjelmistonsa tänään. Sielläkin on monenlaista kiinnostavaa luvassa, mutta
itselleni esiin nousi muutamia kohokohtia. Johannes
Holopaisen upea
monologiesitys Sotilaspoika vierailee Omapohjassa 16.-17.1. kahden
esityksen verran, ja suosittelen lämpimästi ihan kaikille.
Helmikuun 17. päivä saa ensi-iltansa Paavo Westerbergin
uutuusnäytelmä Mahdolliset
maailmat, jonka pääroolissa nähdään Eero
Aho. Lisäksi Juha Hurmeen Töppöhörö vaikuttaa sellaiselta mikä on pakko
nähdä. Paha Äitipuoli vaikuttaa myös kiinnostavalta aiheensa
(mm. uusperheet) vuoksi.
Tässä nyt vain kahden teatterin
ohjelmistovinkkejä - lisää seuraa!
Kuvien copyright ihan omia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti