Perjantaina 3.2. oli vuorossa Kansallisteatteri ja Samuel Beckettin
klassikkonäytelmä Godota Odottaessa. Huikean hienot
näyttelijäsuoritukset koko sakilta: Eero Aho, Esko Salminen,
Hannu-Pekka Björkman ja Janne Reinikainen. Varsinkin 2 ensinmainittua
ovat kyllä Suomen huippua, taas tässäkin (ja ko. herrat ovat myös
oheisessa kuvassa). Ohjauksesta ja suomennoksesta vastasi Arto Af
Hällström.
Nukkavierut
miehet Estragon ja Vladimir tapaavat illansuussa lohduttoman maantien
varressa. He odottavat salaperäistä herra Godot’ta, epävarmoina
kohtaamispaikasta ja -ajasta ‒ epävarmoina lähestulkoon kaikesta. He
ovat alituiseen lähdössä, kuitenkaan lähtemättä, jatkuvasti äärimmäisten
ratkaisujen partaalla, niihin kuitenkaan päätymättä.
Godota
odottaessa on hilpeä näytelmä epätoivosta. Näytelmässä ei näytä
tapahtuvan mitään, mutta tapahtuu koko ajan valtavasti. Se on täynnä
tunteita sortumatta sentimentaalisuuteen. Se on absurdiksi kutsuttu,
mutta häikäisevän sisäisen logiikan valaisema. Sen selittämättömyys on
loputtomien selitysten lähde.
Godota odottaessa on Samuel
Beckettin (1906‒1989) tunnetuin teos ja samalla yksi tunnetuimmista
1900-luvulla kirjoitetuista näytelmistä. Toisen maailmansodan jättämää
henkistä tyhjiötä ja kaikkien auktoriteettien romahtamisen jälkeistä
nollatilaa heijasteleva näytelmä on ajaton mestariteos ihmisen osasta
järkensä menettäneessä maailmassa.
Kuvan copyright Kansallisteatteri ja Stefan Bremer.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti