En tiedä onko yksi syy se että volyymi on käsittämättömän alhainen. Nytkin oli tosi hyvät paikat, parvekkeella omassa loosissa. Mutta vähän joutui ikäänkuin pinnistelemään kuuloa että kuuli jotain. En tiedä onko sitten teatterin naapurit valittanut, vai mistä johtuu. Vai onko se niin kun on tollanen ravintolateatteri, että ihmisten pitää saada keskustella samalla kun katsovat esitystä? Mene ja tiedä, mutta volyymiä lisää kiitos.
Palatsi osaa hinnoitella itsensä kyllä aika hyvin. Jo liput ovat aika tyyriitä, juomista ja muista puhumattakaan. Kerran on siellä syöty kanssa ennen esitystä. Mutta miljöö on kyllä hulppea, vanhasta elokuvateatterista on rempattu glamöröösi paikka. Kelpaisi katsoa esityksiä, mutta.
No mitäs positiivista SMGO:ssa olisi. Kimmo Blom, joka esittää Freddie Mercuryä, osaa kyllä laulaa, se on sanottava. Ei tietenkään mikään Mercury ole, mutta varsin hyvä. Ja jos nyt ei lasketa hänen "kuivan kesän orava" habitusta, niin eleet ja muut on kyllä ihan esikuvan mukaisia. Mutta pikkasen hämää kun on sellainen pieni kuikelo, jalatkin kun tikut :-) Siis eihän Mercury mikään jätti ollut (n. 177 cm), mutta sellainen normi fysiikaltaan, aika atleetti kuiteskin. Blom oli heiveröinen, joskin jäntevä. Mutta jos nyt ei takerruta yksityiskohtiin... Meikit ja peruukit tekevät ihmeitä, ja kasvoiltaan Blomissa oli hyvin paljon samaa.
Muukin bändi on peruukeilla ja vaatteilla saatu etäisesti esikuviaan muistuttaviksi, mutta mitään häikäiseviä esityksiä kukaan ei suorita. Ja tarttee Blomistakin sanoa, että parhaimmillaan sekin on lauluosuuksissa, ei niinkään näyttelijänä.
Sitten niitä asioita mitä esityksessä ärsytti, tai ei ollut muuten hyvin. Päälleliimattu tarina Queenin bändikehityksen lisäksi/ohella. Siis oikeesti, joku mattimeikäläinen ja sen oma elämä ja historiikki... ei toimi ei. Semminkin kun kukaan näistä ei ollut mitenkään parhaassa iskussa, vaikka olen kyllä tykännyt Miro Honkasesta ja Jukka Mänty-Sorvarista aiemmin. Marika Krook oli ihan kamala. Se nyppi, kun biisit ei tulleet yhtään kronologisesti, siis kun seurattiin Queenin historiaa, niin jotenkin toivoi/odotti että kuultaisiin kappaleita silleen kanssa järjestyksessä.
Mä olisin tykännyt enempi, jos show olisi keskittyny Queeniin ja niiden musiikkiin, ja "Freddie" olisi esittänyt kaikki biisit. Ilman mitään ylimääräistä sivutarinaa.
No joo, sali ei ollu läheskään täynnä, ja yleisö alkoi yhtään edes lämpenemään toisella puoliajalla. Väliajalla naisten vessassa joku selitti miten oli toista kertaa katsomassa kun oli "niin loistava esitys". Makuja on monia, mutta mulle ei tulisi mieleenkään mennä toiste katsomaan. Jäi valju olo, kun esitys ei oikein missään vaiheessa lähtenyt käyntiin.
Niin, ja vaikka puvustukset oli hienoja (monta Mercuryn klassikkovaatetta nähtiin) niin mua häiritsi suunnattomasti kun trikoot (joiden pitäisi istua kun toinen iho) LÖKÖTTI Blomin päällä. Lisäksi langattoman mikin rasia oli sillä siellä trikoiden alla ikään kuin perstaskussa ja sekin häiritsi. Ja sitten se räpläsi sitä langatonta mikkiä poskella kokoajan, liekö ollut jotain ongelmia sen kanssa. Ja vois kai olla jotain irtorintakarvojakin, että näyttäisi edes himpun verran miehekkäämmältä :-)
Oli esitys silti ihan katsottava, mutta en voi olla miettimättä mitä aiheesta olisi voitu saada aikaan. Yksi maailman parhaista bändeistä kuiteskin, ja yksi maailman karismaattisimmista esiintyjistä (Mercury)...
No, aina ei voi onnistua. Ja ehkä tekee hyvää katsoa joskus ei-niin-hyvää musiikkiteatteria, niin voi taas arvostaa enempi niitä mitkä on oikeesti erinomaisia!
Mutta tarttee miettiä jaksaako/haluaako sitä enää kantaa rahojaan Palatsiin, kun aina saa poistua hieman pettyneenä.
Kolme ylintä kuvaa on Kimmo Blomista, ja 2 alinta taas Freddie Mercurystä :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti