Kaaskerin Lundström / Volter Kilpi Kustavissa 13.7.2018

Koska koin vahvaa Volter Kilpi-inspiraatiota nähtyäni mainion nukketeatteriesityksen aiheesta (katso bloggaus täältä), niin pitihän se vihdoin ja viimein päästä Kustaviin ns. pääkallopaikalle katsomaan lisää versioita aiheesta! Vuosia, siis oikeasti tosi pitkään, on pitänyt heinäkuussa vierailla Kustavissa, mutta aina on ollut esteitä. Rahapula, aikapula tai joku muu pula. Mutta nyt vihdoista viimein, kun on taiteellisen johtajan Juha Hurmeen viimeinen kesä Kustavissa, pääsin paikalle! Olin viikonloppua Turussa Finncon-tapahtumassa, niin äkkiäkös siitä Kustaviin piipahtaa parit esitykset katsomassa!

Tuulentupa Kustavissa, festivaalien keskuspaikka

Perjantai-iltana piti olla ohjelmassa Jaakko Juteinin kirjoittama Perhekunda, mutta viime hetkellä tilalle olikin muuttunut Hurmeen monologi Kaaskerin Lundström. Hyvin se mulle kävi, koska tätäkään en ole nähnyt. Hurme on kaiken muun lisäksi erinomainen esiintyjä, jota olen kyllä monesti varmaan tämänkin blogin sivuilla messunnut. Kyllä mitä tahansa monologia jaksaa kuunnella ja katsella, jos on hyvä teksti ja karismaattinen esiintyjä.

Vaikka olen vasta ihan noviisi Volter Kilpi -maailmassa, niin jotenkin Hurmeen intensiivinen esiintymistapa ja läsnäolo toi tekstin ihan iholle. Kirjaimellisesti. Esityskin alkaa kuin varkain, kun Hurme hiipii salin takaosasta ja yhtäkkiä aloittaa puhumaan keskellä katsomoa. Tekstissä on paljon merenkulkusanastoa ja murreilmaisuita, mutta konteksti käy hyvin ilmi. Kieli on koukeroista ja kaunista. Ja r sorahtaa rouhevasti; kun Hurme murskauttaa piru tai sorakari, niin siinä saa tuta. Hurme on täysillä mukana, kaikessa paatoksessakin. Koko sielullaan.

Tätä Kaaskerin Lundströmiä Hurme on esittänyt jo pienen ikuisuuden (vuodesta 1999) milloin missäkin. Vajaassa tunnissa sai pienen käsityksen miltä tuntuu miehestä mitä kolmenkymmenen vuoden takaiset tapahtumat eivät jätä rauhaan. Humalainen kapteeni upotti laivansa ja miehistönsä ja on nyt sitten virkaheittona maakrapuna opettamassa. Kamalaa paatosta ja tilitystä monenlaisista asioista.

Esitys on myös hauska, vaikka Lundströmin tarina onkin aika ankea. Lundströmin paasaus vaihtelee epätoivosta valoon ja katkeruudesta toivoon. Uskontunnustus, aritmetiikka ja viina. Siinä taitavat olla Lundströmin elämän kulmakivet. Viina vienyt koko miehenreppanan. Se intensiivinen ote millä Hurme pitää meitä katsojia hyppysissään ja ottaa lähikontaktiakin moneen. Hypistelee hiuksia ja istuu vieressä. Ja puhuu suoraan sinulle. Ja ei muuten tarvita mitään lavastuksia tai puvustuksia kun esiintyjällä on yleisö hyppysissään.

Vinkkivitonen: Syksyllä on mahdollista nähdä Kaaskerin Lundström Helsingin ytimessäkin, koska Hurme tuo monologinsa Teatteri Jurkkaan! Ehdottomasti kannattaa käydä katsastamassa. Jurkan intiimissä tilassa tulee vielä enemmän iholle kun Kustavin Tuulentuvan avarassa salissa.


Kuvat otin itse.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.