Ilkka Uolevi jatkoi Ellardin roolissa loistokkaasti, ja nyt vuodessa tähän on tullut mukaan paljon lisää rentoutta, kujeilevuutta ja irrottelua. Hienoa! Tukkakin on muuten näistä syksyllä 2016 otetuista kuvista kasvanut. Uutena niljakkaana pastori Leenä nähdään Esa Latva-Äijö, tuo aina taitava näyttelijä. Tämän esittämä pastori on lirkutteleva kihlatulleen, piiloilkeä Ellardille, mielistelevä Owenille ja alentuvan sovitteleva kaikille muille. Kunnes ei enää olekaan. Ja nyt on sitten Markku Thure uinut vastenmielisen Owenin nahkoihin, kuin kyy nielee maan ikään. Hyvinpä sekin rooli sujuu, tosin viimeinen pelottava loppurutistus jää ehkä uupumaan.
Tomi Alatalo irrottelee Froggynä aiempaa rennommin, jos mahdollista, ja Aliisa Pulkkisen Betty on herttaisuuden perikuva, ehkä jo rasittavuuteen asti. Ja Eeva Hakulisen Catherine kokee isoja tunteita ja kasvaa henkisesti näytelmän edetessä. Kuten muuten Ellardkin. Mutta vaikka kaikki ovat niin erinomaisia, niin suurimmassa roolinsa loistaa taas kerran Ville Majamaan Charlie! Uskomatonta heittäytymistä ja eläytymistä. Mikä merkkihenkilö!
On se kumma, että vaikka tämän osaa jo likipitäen ulkoa, eikä mitkään tapahtumat tule sinällään yllätyksenä, niin silti sitä voi nauraa niin että melkein luulee tukehtuvansa. Välillä hävetti istua siinä 5-rivin keskellä hirnumassa, mutta onneksi vieressä istui teatteribloggaajakollega Laura, ja nauroimme molemmat yhtä lailla.
Edelleen jaksan ihmetellä miten tällä porukalla pysyy pokka. Ellardin ja Charlien aamupalakokemus ja kielikoulutus, Charlien uskomaton kielen omaksuminen. Kaikki Charlien "omalla kielellään" kertovat jutut.... Ja se Owenin kiusaaminen, puhumattakaan nerokkaasta loppuhuipentumasta, kun Owen kätyreineen ajetaan lopullisesti matkaan. Aah, ihanaa katsottavaa!
Toivon hartaasti että Ulkomaalainen pyörisi Tampereen Teatterin ohjelmistossa vielä pitkään! Minä ainakin voisin hyvin kuvitella katsovani sitä säännöllisin väliajoin. Aina voisi vaihtaa 1-2 esiintyjää silloin tällöin ja täten tuoreistaa porukkaa. Mutta Ville Majamaata ei saa tuoreistaa!
Tällä haavaa esityksiä on myynnissä vappuaattoon asti - enkä voisi enempää suositella. Ulkomaalainen on pirullinen näytelmä, sillä hysteerisen huutonaurun lisäksi se tarjoilee aika ajankohtaista asiaa "muukalaisiin" eli siis erilaisiin ihmisiin suhtautumisesta. Mitä tapahtuu kun se suhtautuminen viedään ääripäästä toiseen. Tässä Betty ja Owen edustavat niitä ääripäitä, ja se jännite on kutkuttavaa. Menkää ihmeessä katsomaan!
Tähän oli hyvä päättää kiireinen teatterivuoteni.
Kuvien copyright Harri Hinkka.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti