Corto Maltesen Seikkailut / Q-teatteri 16.3.2011

Eilen tuli käytyä Helsingissä Q-teatterissa (pitkästä, pitkästä aikaa). Corto Maltesen Seikkailut oli se mikä sinne veti. Oli aika, 90-luvun alussa, kun tuli käytyä katsomassa kaikki mitä Q-teatteri esitti. Pirun Kaunis Tyttö on edelleenkin yksi hienoimpia teatterikokemuksia ikinä ;-) Näin sen silloin 4 kertaa (joista yksi tosin Tampereen teatterikesässä). Se oli ihan klassikko!

Teatteri oli entisellään, ja näyttelijöistäkin osa oli samoja kuin "silloin joskus". Näytelmän kotisivut.

Tykkään kovasti Hugo Prattin Corto-sarjakuvista, ja kun syksyllä kuulin että tekeillä on teatteri, niin pitihän ne liput hankkia hetimmiten. Ja kuka voisi paremmin esittää tätä onnensoturia ja laivatonta kapteenia kuin Tommi Korpela? Tommi oli aivan ilmetty Corto! Huh! Aivan henkeäsalpaavan loistava, pulisonkeja myöten :-)

Kuva Patrik Pesonius

Näytelmä oli muutenkin hyvä, vauhdikas ja mukaansatempaava. Varsinkin puoliajan jälkeen vauhti kiihtyi. Kaikki olivat rooleissan erinomaisia. En ole niin kauheasti koskaan tykännyt Jani Volasesta, mutta täytyy sanoa, että tässä hän oli aivan mahtava Rasputin! Siis maanisen hullu ja ihan briljantti. Varsinkin toisella puoliajalla.

Janne Hyytiäinen oli lukuisissa eri rooleissaan myös tosi hyvä. Taisto Oksasella oli kanssa ainakin 10 roolia, ja kaikki olivat erinomaisen viihdyttäviä. Naisnäyttelijöitä oli 2, mutta rooleja toki toistakymmentä. Pirjo Lonka oli tosi tosi hyvä, mutta eu Kreeta Salminenkaan pöllömpi ollut.

Mutta ehkä sarjakuvia tuntemattomalle voi olla ettei kaikki avautunut. Niin monia juonenkäänteitä ja kuvioita tässä oli. Lavastus oli tosi pelkistetty. Musiikki ja äänitehosteet toimivat hyvin. Paljon oli huutoa ja ammuntaa ja kuolemisia... Tupakka/sikari (kamalan hajuiset yrttitupakat) käryävät jatkuvasti, liki kaikilla. Puvustus oli sopivaa ja nopeat vaatteiden vaihdotkin sujuivat ilmeisesti.

Yleisö oli tosi nuorta, kai tämmöinen sarjakuvasta tehty sitten vetoaa nuoriin? Vaikkei musta Corto Malteset olekaan mitään nuorten sarjakuvaa välttämättä, enempi aikuisten. Siis ei mitään K-18 materiaalia, vaan niin sellaista "vakavahenkistä" ja syvällisiä ja kulttuurisia asioita käsitteleviä, etten tiedä kuinka monen 12-18 vuotiaan yleissivistys tai muu antaa myöten lukea ja ymmärtää niitä. Itse en ainakaan olisi siinä iässä jaksanut lukea ainuttakaan kahta sivua pidemmälle.

Kauppalehden kriitikko Tommi Aitio kirjoitti hauskasti:

"Savukiehkurat vain leijuvat ilmatilassa, kun laivaton merikapteenimme kulkee Venetsiasta Rodokselle ja Bakuun ja aina Samarkandiin asti. Yksityiskohta on tärkeä, sillä tikkaria imutteleva Corto olisi yhtä kaukana todellisuudesta kuin Suomi jalkapalloilemassa MM-kisojen finaalissa. Brasilialaiset pikkusikarit ja turkkilaiset röökit kuuluvat Corton legendaan siinä missä kipparinhattu ja valkoiset seilorihousut."

ja vielä:

"Gibraltarilaisen mustalaisnaisen poika syntyi ilman elämänviivaa kämmenessään. Koska jokaisella miehellä on kohtalonsa, Corto itse viilsi viivan isänsä partaveitsellä. Symboliikka on selvää: tosi seikkailija kirjoittaa itse oman kohtalonsa, eikä siihen ulkopuolisen maailman kuohut tai muutamat stalinit ja rasputinit paljoa vaikuta."

Kaiken kaikkiaan: loistokas esitys!