perjantai 17. toukokuuta 2013
This House / NT Live 16.5.2013
Koitan tästäkin hyvästä poliittisesta näytelmästä saada lähiaikoina sanottua jotain!
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet / Legioonateatteri 14.5.2013
Ja pitihän se tämäkin käydä katsomassa. Eevan kanssa suuntasimme Nekalan
perämaille. Olin liput varannut sähköpostitse etukäteen mutta oltiin
tosi hyvissä ajoin paikalla. Aulassa törmäsin vanhaan tuttuun eli
Heinolan Seppoon. Ei olla muutamaan vuoteen nähty, ja kovasti mainosti
ohjaamaansa Teatteri Lystin esitystä Laulu Tulipunaisesta Kukasta (piti
sinne sitten kesällä mennäkin, ja oli liputkin varattu, mutta sitten
olin niin kipeänä että piti perua. No, Seppo oli oma itsensä ja
keskustelimme Shakespearesta sun muusta tovin.
Tom Stoppardin Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet on sellainen klassikkonäytelmä, mitä en ole kuitenkaan onnistunut koskaan näkemään. En edes sitä Gary Oldmanin tähdittämää leffaa. No, tarttee sanoa että Legioonalaisteatterin porukat onnistuivat tosi hienosti esityksessään. Pidin kovasti! Herrathan olivat alunperin Shakespearen Hamletin kaksi pienemmässä osassa olevaa hemmoa. Hamletin lapsuudenkavereita, ketkä Hamletin setä palkkaa lopulta murhaamaan Hamletin.
Jostain syystä Demari on sellainen lehti joka arvostelee näitä Tamperelaisia harrastajateattereitakin:
Tom Stoppard (s. 1937) laati vuonna 1966 William Shakespearen (1564–1616) Hamletin (1599) materiaaleista komedian, jonka päähenkilöinä toimivat Hamletin lapsuudenystävät Rosencrantz ja Gyldenstern. Nyt Tamperelainen Legioonateatteri tarttuu Hamletin kavereiden tarjoamiin hauskanpidon mahdollisuuksiin uutta luovalla tavalla.
Joni Seppälä ja Paula Toivonen tekevät harvinaisen henkevää parityötä nimiosissa Rosencratnzina ja Gyldensterninä. He ottavat toisensa huomioon valppaasti. Kun ylinäyttelemisen rajalle on astuttava, he astelevat taidokkaasti. Tuloksena on kutittavan sympaattisia henkilöhahmoja, joiden hassuihin pohdintoihin on pakko suhtautua vakavasti.
Esityksen jälkeen Seppo oli hyvin haltioitunut ja piti vartin verran puhetta numerologiasta ja Shakespearen salaisuuksista (tämä oli siis etukäteen sovittu juttu).
Tom Stoppardin Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet on sellainen klassikkonäytelmä, mitä en ole kuitenkaan onnistunut koskaan näkemään. En edes sitä Gary Oldmanin tähdittämää leffaa. No, tarttee sanoa että Legioonalaisteatterin porukat onnistuivat tosi hienosti esityksessään. Pidin kovasti! Herrathan olivat alunperin Shakespearen Hamletin kaksi pienemmässä osassa olevaa hemmoa. Hamletin lapsuudenkavereita, ketkä Hamletin setä palkkaa lopulta murhaamaan Hamletin.
Hamlet ja herrat R ja G
Jostain syystä Demari on sellainen lehti joka arvostelee näitä Tamperelaisia harrastajateattereitakin:
Tom Stoppard (s. 1937) laati vuonna 1966 William Shakespearen (1564–1616) Hamletin (1599) materiaaleista komedian, jonka päähenkilöinä toimivat Hamletin lapsuudenystävät Rosencrantz ja Gyldenstern. Nyt Tamperelainen Legioonateatteri tarttuu Hamletin kavereiden tarjoamiin hauskanpidon mahdollisuuksiin uutta luovalla tavalla.
Joni Seppälä ja Paula Toivonen tekevät harvinaisen henkevää parityötä nimiosissa Rosencratnzina ja Gyldensterninä. He ottavat toisensa huomioon valppaasti. Kun ylinäyttelemisen rajalle on astuttava, he astelevat taidokkaasti. Tuloksena on kutittavan sympaattisia henkilöhahmoja, joiden hassuihin pohdintoihin on pakko suhtautua vakavasti.
Esityksen jälkeen Seppo oli hyvin haltioitunut ja piti vartin verran puhetta numerologiasta ja Shakespearen salaisuuksista (tämä oli siis etukäteen sovittu juttu).
lauantai 11. toukokuuta 2013
Häiriötekijä / Q-Teatteri 10.5.2013
Pakko oli mennä katsomaan Q-teatterin uutukaista eli Häiriötekijää
(lisänimeltään Synkähköt Iltamat) Sekalainen sketsikokoelma,
päärooleissaan ihastuttava Tommi Korpela, Elina Knihtilä (joka muuten
juuri eilen nimitettiin Teatterikorkeaan professoriksi!), Pirjo Lonka,
Elena Leeve...
Näytelmä yhdisti sekalaisen joukon tarinoita, videopätkiä ja kaikkea ihmeellistä. Hyviä näyttelijöitä ja ennenkaikkea Korpela oli ihan huikean hieno (varsinkin paidattomana metsien miehenä!). Synkkiä juttujahan nämä olivat, mutta superhauskoja. Okei, pari oli aika surullistakin kaikessa angstisuudessaan.
Kaksiosainen esitys koostuu näyttämöllä esitettävistä kohtauksista, jotka muuttuvat väliajan jälkeen entistä tummemmiksi ja kulkevat kohti kuolemaa. Lisäksi kolmella screenilla pyörii monologeja ja kohtauksia. Visuaalinen ilme on graafisen tyylikäs, ja maskeeraussuunnittelussa riittää elokuvamaista detaljitarkkuutta. Kuvavirta väläyttää näyttämölle vinoja otoksia arjesta, elämän takapihoilta, porraskäytävien klaustrofobiasta.
Näin kirjoitti HS näytelmästä.
Näytelmä yhdisti sekalaisen joukon tarinoita, videopätkiä ja kaikkea ihmeellistä. Hyviä näyttelijöitä ja ennenkaikkea Korpela oli ihan huikean hieno (varsinkin paidattomana metsien miehenä!). Synkkiä juttujahan nämä olivat, mutta superhauskoja. Okei, pari oli aika surullistakin kaikessa angstisuudessaan.
Elina Knihtilän kuolinkohtaus oli klassikko!
Kaksiosainen esitys koostuu näyttämöllä esitettävistä kohtauksista, jotka muuttuvat väliajan jälkeen entistä tummemmiksi ja kulkevat kohti kuolemaa. Lisäksi kolmella screenilla pyörii monologeja ja kohtauksia. Visuaalinen ilme on graafisen tyylikäs, ja maskeeraussuunnittelussa riittää elokuvamaista detaljitarkkuutta. Kuvavirta väläyttää näyttämölle vinoja otoksia arjesta, elämän takapihoilta, porraskäytävien klaustrofobiasta.
Näin kirjoitti HS näytelmästä.